"On tietysti tosi ok, jos ei halua työkseen tyydyttää toisten ihmisten seksintarpeita. Moni ei halua. Mutta en minäkään halua tehdä esimerkiksi insinöörin tai kirjanpitäjän töitä, enkä silti koe tarvetta korostaa sitä aina, kun elämässäni kohtaan kyseisessä ammatissa toimivia henkilöitä." (s.9)
Aallotar Haapasaaren Dionysia (2024, Kosmos) on hyväntuulinen sukellus seksityötä tekevän elämään. Omaelämänkerrallinen teos valottaa monipuolista työskentelyä niin stripparina, eroottisena hierojana kuin dominanakin.
Aallotar kertaa polkuaan, aivan lapsuudesta ja nuoruudesta nykypäivään. Hän käy läpi mikä jännitti aluksi, mikä luonnistui heti ja tuntui omalta jutulta, ja miten hän "opiskeli" ja tutustui maailmaan intohimoisesti. Seksityöhän on monipuolista ja sisältää monia eri puolia ja "erikoisaloja" kuten mikä tahansa muukin ammatti.
Kirjassa käydään läpi oletuksia ja faktoja, sekä ihan lakipykäliäkin siitä mitä alalla työskentelevänä pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi palveluitaan saa vapaasti myydä, mutta ei mainostaa niitä missään eikä palkata vartijaa oven taakse. Jos kaikki pelaavat muuten lain puitteissa eikä ketään satuteta, jokaisellahan pitäisi olla oikeus tehdä elämällään ja kehollaan mitä haluaa. Ja kyllähän seksityöstä sanotaan, että se on maailman vanhin ammatti. Miksi ihmeessä sillä on silti niin negatiivinen maine?
"- - oman työn jatkuva piilottelu tuntuu alentavalta. Olen kuitenkin yrittäjä, joka tekee työnsä ja maksaa veronsa aivan kuten muutkin kansalaiset." (s.177)
Teos on kepeästi, lukijalle juttelevalla tyylillä kirjoitettu, ja todellakin viihdyin sen parissa. Erilaisista tilanteista ja asiakaskohtaamisista kerrottiin mukaansatempaavasti. Seksityö on todellakin ihmistuntijan ammatti - sisällä on hyvä asua pieni psykologi tai terapeutti, ja vähintäänkin tilanteisiin heittäytyvä asiakaspalvelija.
Yhden kritisoinnin aiheen haluan nostaa kuitenkin esiin: siinä oli hyvin vähän negatiivisia kokemuksia. En voi tietää ammatista kun en ole sitä itse harjoittanut, mutta tämä tuntui olevan ehkä liiankin kaunisteltu kokonaisuus - toki vain yhden ihmisen näkökulmasta, ja ehkä myös tunnistettavuuden välttämiseksi. Alaan liittyy varmasti paljon arvaamattomiakin tilanteita, väkivaltaa, hyväksikäyttöä, ihmiskauppaa ja muuta laitonta - siitä olisi voitu muistutella ja alleviivata ongelmakohtia enemmän. Alasta maalataan teoksessa ruusuinen ja vaaleanpunainen kuva, ja se voi olla vaarallistakin vielä itseään ja taloudellista huolettomuutta etsivälle nuorelle.
Kiitos arvostelusta, tämä menee seuraavaksi kuunteluun ^__^
VastaaPoistaOle hyvä, mukava kun näin arvosteluistani löydetään uusia tärppejä :) tämä voisi olla itse asiassa hauskempi kuunneltuna, sillä kirjoittajan tyyli oli jutteleva!
Poista