Kristiina K:n kuvahaasteen aiheena lokakuussa on "viimeksi lukemani kirja". Junamatkalle Kouvolasta Ouluun otin mukaan äidiltä jo viime talvena lainaamani Ernest Hemingwayn Joen yli puiden siimekseen (alkup. Across the River and into the Trees, 1950). Pyrin aina ottamaan matkalle mukaan kirjoja, jotka voin jättää kohteeseen (palauttaa lainaajalleen, viedä omaksi tai pistää kiertoon vaikka lentokentän kirjahyllyyn). Näin paluumatka olisi edes yhden kirjan verran kevyempi!
Kirja kertoo toisessa maailmansodassa taistelleesta ja vakavasti sairaasta Richard Cantwellista, ja hänen halustaan nähdä vielä kerran Venetsia sekä sammumattoman rakkautensa kohde, kreivitär Renata. Kirjan sivuilla muistellaan menneitä, sotaa ja sen taisteluita.
Meinasi tulla kiire saada luettua kirja loppuun ennen paluujunaan hyppäämistä. Olin laskeskellut, että kirja etenee sujuvasti iltalukemisena, mutta pitkiksi venyneet elokuvailtamme veivät voimat. Asiaan ei auttanut myöskään että teos oli ihan mielenkiintoisesta draaman kuvauksestaan ja arvostetusta kirjailijastaan huolimatta silmillä nautittavaa unilääkettä. Ei vain valitettavasti yltänyt ollenkaan samalle tasolle kuin Kirjava satama (alkup. To have and not have, 1937) tai Pulitzer-palkittu Vanhus ja meri (alkup. The Old Man and the Sea, 1952).
Vielä lähtöpäivänäkin laukkuja pakatessa luin kirjan viimeisiä sivuja, mutta pääsin kunnialla loppuun.
Niin kiinnostava valinta! Hemingway osaa kyllä tavoittaa melankolian ja sodan jälkeisen hiljaisuuden, mutta joskus se myös väsyttää lukijansa. Tykkään tavastasi ottaa matkakirjan mukaan ja jättää sen eteenpäin – siitä tulee lukemiselle ihan oma tarinansa.
VastaaPoistaHyvin kuvailit Hemingwayn tyylin, melankolia voi tosiaankin väsyttää. Matkakirjan valinta on aina yhtä tärkeää kuin vaihtovaatteidenkin valinta, heh!
PoistaIhan samaa ajattelin kuin Heidikin tuossa ylempänä, että hieno idea ottaa mukaan sellainen kirja jonka voi sitten jättää perille jonkun toisen luettavaksi.
VastaaPoistaSiitä on tullut vuosien varrella tapa, varsinkin kun lainailee ja antaa lainaan kirjoja ympäri Suomea :) saa pienen riemuntunteen kun on yksi tavara vähemmän paluumatkalle.
PoistaSilmillä nautittavaa unilääkettä, hih, enpä taida tätä siis aloittaa..
VastaaPoistaKannattaa säästää kun tarvitsee saada unesta kiinni 🤭
PoistaMinulle unilääkkeeksi voisi sopia.Äkkiseltään muistellen ei tule mieleen yhtään kirjaa , jonka olisin Hemingwaylta lukenut.
VastaaPoistaMinäkin tartuin tänä vuonna ensimmäisiin Hemingwayn kirjoihin, ja monta kiinnostavaa olisi vielä lukematta :)
Poista