Lisää postcrossailujuttujani voi lueskella postcrossing-tägin alta!
📬 Hauska sattuma odotti eteisen matolla: kaksi korttia Kaliforniasta! Rusinat muistuttavat erityisesti lapsuudesta, ja sen kerroinkin terveisissäni lähettäjälle.
📬 Nyt se kävi: ensimmäinen "vanhentunut" kortti! Intiaan matkannut kortti hukkui jonnekin ja lähetin uuden. Toinenkin kortti viipyi kuukauden matkallaan, mutta vihdoin 90 päivän odotuksen jälkeen vastaanottaja pääsi rekisteröimään kortin. Minnehän lie hävisi ensiksi lähetetty kortti.
📬 Matkakuume Puolaan ei varsinaisesti helpotu kun saa tällaisia kuvia ihailtavaksi.
📬 Ostin Finnish Problems -kortteja jo viime syksynä Oulun Kauppahallista. Vastaanottajalle selitin mitä tarkoittaa suomalainen kursailu, ja miten suomalaiset eivät kuvan mukaisesti kehtaa ahnehtia vaan tahdonvastaisestikin kohteliaisuudesta kieltäytyvät.
📬 Eräänä aamuna ovikellomme soi. Osasin odottaa että postiluukusta tupsahtaa Vintedistä ostetut housut, ja ajattelin että postinkantaja ei saanutkaan pakettia mahtumaan luukusta, ja kokeilee jos sattuisin olemaan kotona. Paketin lisäksi minulle oli tulossa kaksi postikorttiakin, joista toisesta oli karannut nimi ja kadunnumero kokonaan. Käsinkirjoitetussa tekstissä mainittiin kuitenkin etunimeni, ja toinenkin ulkomaankortti oli samaan aikaan tulossa minulle, joten olivat aivan oikein päätelleet että tänne se kortti on matkalla. Uniikista nimestä on joskus todella paljon hyötyä!
📬 Nämä kaksi korttia saapuivat siis samaan aikaan housujen kanssa. Atlantin takaa saapui kiehtova kertomus pienestä, hieman päälle tuhannen asukkaan kylästä, Oologahista, ja tämän kuuluisimmasta asukkaasta, Will Rogersista. Sain ensimmäisen kuninkaallisiin liittyvän kortin sekä postimerkinkin! Postikortin kuva on edesmenneen kuningatar Elisabet II:n kruunajaisista (olen joskus maininnutkin täällä blogissa että hän on suurin esikuvani!) ja postimerkkiä koristi nykyinen kuningas Charles III.
📬 Toivottavasti näillä kirjaintarroilla on tuuria myös ja pääsevät perille Sheffieldiin saakka saakka. Vastaanottaja on italialainen, ja sopivasti löytyi näitä kirjaintarroja vielä jemmasta.
Ihania postcrossing kuulumisia! :) Tuo Finnish nightmares- kortti kuvaa kyllä hyvin tätä suomalaisuutta. Sama juttu myös silloin, kun pitäisi aloittaa kahvittelu tai ruokailu - kukaan ei uskalla olla ensimmäisenä, ennen kun katse kiertää tovin muihin ja sit joku rohkee sanoo, et "no minä sit menen aloittamaan, et muutkin pääsevät ottamaan". :D Mahtava idea lähettää perisuomalaista käyttäytymismallia ulkomaille! <3
VastaaPoistaNiimpä, juuri tämä on niin suomalaista kuin olla ja voi! Mainitsin että erityisesti iäkkäämpien keskuudessa tämä on yleisempi tapa :) hauska perinne, joka olisi ehkä jopa mukava säilyttää sen omituisuuden vuoksi..!
PoistaMiten ilahduttava harrastus, kivoja kortteja ympäri maailman! Taitaa olla aika lailla globaali juttu tämä, ympäri maailman ja varmaan kaiken ikäisiäkin mukana.
VastaaPoistaPelkästään Suomessa on lähes 16'000 harrastajaa, ja postikortteja on meiltä lähtenyt 4,5miljoonaa! (https://www.postcrossing.com/country/FI) Kortteja on tullut minullekin jo mukavasti ympäri maailmaa, ja varsinkin aina uudesta maasta saapuva ilahduttaa.
PoistaAika jännä juttu että posti löysi kortin oikealle vastaanottajalle, hienoa! Mietin tuota kun lähetit uuden kortin kadonneen tilalle. Olitko tiedustellut vastaanottajalta onko korttisi tullut, vai miksi lähetit uuden?
VastaaPoistaOli onnekasta että nimeni löytyi kuitenkin kortista :)
PoistaKun kortti vanheni, laitoin vastaanottajalle viestin kysyäkseni onko kortti saapunut sittenkin mutta ei ole vielä päässyt rekisteröitäväksi. Ei ollut näkynyt ollenkaan, ja kerroin että lähetän kokonaan uuden. Vastaanottajan osoite oli todella monimutkainen ja täynnä numeroita, joten jännityksellä jäin odottamaan pääseekö toinenkaan perille. Pääsihän se onneksi, ja vastaanottaja rekisteröi sen edelleen samalla koodilla :)