Yksi matkaunelma kävi taas toteen, kun lähdimme Tomin syyslomalla Berliiniin. Viime vuonna kävimme syntymäpäiväni kunniaksi Milanossa, ja ennen kuin löimme tuolloin kohteen lukkoon, oli tarjottimella vaihtoehtoina myös Saksa ja Puola. Puola jääköön siis vielä hamaan tulevaisuuteen odottelemaan, tiemme vei nyt nach Berlin.
Mikä nimenomaan Berliinissä kiehtoi?
Tietenkin sen historia. Länsi- ja Itä-Saksan jako esimerkiksi on hullunkurisen kuuloinen järjestely, varsinkin kun kokonainen kaupunkikin koki vielä myöhemmin oman jakonsa muureineen. Toinen meitä houkutteleva seikka oli tietenkin rento meininki edullisen dönerin ja oluen kera. Juuri sopiva paikka siis opiskelijalle ladata pattereita kesken lukukauden ja työttömän irrottaa hetkeksi työnhaun tuottamasta stressistä.
Koska olemme tarkan markan matkaajia, emme tuhlanneet rahaa siihen että olisimme saaneet valita paikkamme - ottaisimme sen mikä sattuisi tulemaan vaikka se tarkoittaisi eri puolille konetta joutumista, henkilökohtaisesti myös joku lattiapaikka ruumassa kelpaisi. Vasta edellisenä iltana check-iniä kotona tehdessä huomasin, että koneessa olisi ollut harvinainen 13. rivikin. Onnennumeroni! Valitettavasti kyseinen rivi oli hätätilanteen sattuessa vastuullisen ovenavaus-tehtävän lisäksi ylimääräistä jalkatilaa tarjoava paikka, ja tästä luksuksesta olisi joutunut maksamaan monta kymppiä per matkaaja.
Majapaikaksemme valikoitui ydinkeskustan luoteispuolella sijaitseva sopivasti vanhaa ja modernia yhdistelevä Hotel Tiergarten. Koska lentomme oli hieman myöhässä, saavuimme aivan minuutilleen ennakkoon ilmoittamallamme sisäänkirjautumisajalla eli kolmelta iltapäivällä. Päästyämme huoneeseen siellä odotti kuitenkin yllätys - petivaatteet olivat lattialla mytyssä ja sängyn patja nostettu kylpyhuoneen oven eteen. Pieni yöpöytäkin oli aseteltu keskelle huonetta kuin jotain hämärää rituaalia odottamaan. Kipitimme takaisin näyttämään kuvaa tästä erikoisesta näystä, ja huone luvattiin valmistella kymmenessä minuutissa. Vastaanoton työntekijä otti puhelun ilmeisesti kerroshoitoon, ja ennen kuin ehdimme edes päättää mitä tekisimme tällä luppoajallamme, saimmekin kokonaan erilaisen huoneen. Ja sehän oli todella iso ja vanhanajan henkeen korkea huone, ei ollenkaan valittamista!
Länsipäivänä kävelimme noin 27'000 askelta: näimme Brandenburgin portin, Holokaustimuistomerkin, Checkpoint Charlien, käveleskelimme Tiergartenin valtavassa puistossa sekä kiersimme alueen laidalla sijaitsevan Saksan vanhimman eläintarhan, Zoologischer Gartenin.
Kolmantena päivänä matkasimme noin tunnin junamatkan päähän Oranienburgiin tutustumaan Sachsenhausenin keskitysleirimuseoon. Päivä oli sateinen ja ankea tunnelma vain voimistui sen myötä.
Oi kyllä, olut on halpaa kuppiloissakin. Ja baarissa saa polttaa sisällä, mikä aikamatka. Makeat pikkusikarit ovat paheeni, ja olikin kulttuurielämys istahtaa tuopin kanssa pöytään sauhuttelemaan. Baaritiskin äärelle istuessa juoman mukana tuotiin puhtaudesta narskuva tuhkakuppi, ja myös baaritiskin toisella puolella hengailtiin usein savuke suupielessä.
Yhden asian ostan joka ulkomaanreissulta, magneetin jääkaapin oveen. Karhuja näimme siellä täällä ja siksi sellainen valittiin magneettiin myös. Muita ostoksia en tällä kertaa tehnyt pienten tuliaisten lisäksi, mutta säästin senkin edestä kaikenmaailman lippulappusia bujon väliin laitettavaksi sekä tietenkin lasialusia kuppilakierroksiltamme.
Tärkeä osa reissuja on löytää kivat postikortit lähetettäväksi. Toivottavasti nämä löytävät perille nopeammin kuin Milanon kortit - olin laittanut ne epähuomiossa kaupungin/maan sisäiselle postille tarkoitettuun luukkuun, ja ne matkustivat Suomeen vasta kuukausia reissumme jälkeen.
Viikko ennen lähtöämme tuli ensimmäisiä uutisia Finnairin epäonnisista penkinpäällisistä: Kymmeniä Finnairin lentoja peruttu (Iltalehti, 13.10.2025). Lentoja peruttiin, ihmiset jäivät kentille ihmettelemään. Olen onnistunut pitkästä aikaa kasvattamaan kohtuullisen mittaiset kynnet, ja ne olivat todella suuressa vaarassa tulla pureksituiksi kun seurasin lisätietoja päivä kerrallaan. Väri karkasi kasvoiltani, kun muutama päivä ennen lähtöä sähköpostiin kilahti viesti Finnairilta, mutta se oli onneksi vain ilmoitus siitä että koneemme olisi eri. Kentälle saapuessa aikataulukin näytti pitävän, mutta lopulta ilmaan noustiin noin tunnin myöhässä - ei ollenkaan paha ryppy monien muiden Finnairilla matkanneiden olosuhteet huomioonottaen.
Siiven kohdalla rivi 15 oli oikein hyvä paikka, lentohan ei kestänyt edes kahta tuntia. Tomille napsahti ikkunapaikkakin ja perinteiset mustikkamehutkin saatiin, ei muuta kuin auf Wiedersehen!
Hotellin sijainti oli edullisuuden lisäksi yksi sen hyvistä puolista. Brandenburgin lentokentältä pääsimme sujuvasti yhdellä junalla (S9) Bellevuen asemalle, josta oli vajaa kilometri kävelyä idyllisten kerrostalokortteleiden läpi. Lähin metropysäkkimme oli Turmstraße seuraavassa korttelissa vain muutaman sadan metrin päässä, ja Hauptbahnhof -päärautatieasemalle pääsimme pienen puiston toiselta puolelta ratikalla alle vartissa.
Viivyimme Berliinissä maanantaista perjantaihin, eli meillä oli kolme kokonaista päivää käytettävissä. Otimmekin niistä tehokkaasti ilon irti:
Ensimmäisenä vietimme itäpäivän eli kävimme ihastelemassa Berliinin tuomiokirkkoa, tutustumassa DDR-museoon sekä katselemassa East Side Gallerya eli päälle kilometrin mittaista, taideteoksin koristeltua muurinpätkää. Televisiotorni tuntui seuraavan meitä minne kuljimmekaan!
kuvan minusta otti Tomi ♡
kuvat minusta otti Tomi ♡
Historian lisäksi lähdimme Berliiniin myös ruuan ja juoman perässä:
Täysin uusi tuttavuus pikaruokalaravintoloiden osalta, halal-ravintola Risa Chicken. Aivan erinomaisen suussasulavaa kanaa rapsakalla kuorella ja joka pöydässä oli omat ketsuppi- ja majoneesipullotkin. Kuten Vuoden taivalkoskelainenkin on osuvasti todennut, "ranskalaiset ovat lusikoita majoneesille". Todellakin ravintola minun makuuni, ei läheskään niin rasvaista kuin KFC, tuokaa tämä ketju tänne pohjoiseen kiitos.
Currywurst, jonka kotikaupungissa sopivasti oltiin. Kölnissä tutustuin tähän hyvin yksinkertaiseen katuruokaan, ja sen parhaimman söin jossain nuhjuisen juna-aseman tunnelissa. Tämä berliiniläinen annos ei päässyt sen kanssa lähellekään, ja olin pettynyt myös Tomin puolesta, sillä olin kohkannut hänelle herkullisesta currywurstista jo hyvän tovin.
No tietenkin sitä döneriä. Joka korttelissa oli vähintään yksi värikkäiden valotaulujensa avulla kauas näkyvä döner-ravintola. Grillissä pyörivä liha on muuten aivan eri luokkaa kuin tukkukebab mitä täällä Suomessa myydään. Uskaltauduin testaamaan vihdoinkin myös Ayran-jogurttijuoman - maistuu aivan raejuustopurkin nesteelle eli ei mikään elämys, mutta tulisen ruuan kanssa voisi tuoda helpotusta. Liharuokien vastapainoksi testasin falafel-leivän myös. Oli kunnollisen kokoisia palloja ja hyvin maustettuja - Suomessa hajoavat yleensä kuin hiekkakakku ja maistuvat myös siltä.
Eniten tilasimme Berliner Kindl ja Schultheiss -oluita, sillä ne olivat yleisimpiä hanoissa. Erinomaisia vaaleita oluita, menee jatkoon.
Postimerkkejä jouduin hieman hakemaan, sillä niitä ei saanutkaan ihan joka kioskista ostettua. Merkit maksoivat kappaleelta vain hieman päälle euron - mikä epäreiluus, minä pulitan kolme euroa kun lähetän Suomesta ulkomaille postcrossing-korttejani! Postilaatikoitakaan ei ollut helppo löytää, mutta yksi löytyi sopivasti viimeisenä iltana harhaillessamme lähikortteleissa kuppilasta toiseen.
Edellisestä kerrasta viisastuneena, emme ottaneet aikaisen aamun lentoa koska se tarkoittaisi vajaita yöunia ja stressiä harvemmin kulkevista julkisista. Kotiinpaluumme sai pientä twistiä lentokentän turvatarkistuksessa, koska Tomin repusta löytyi aamupalaksi tarkoitettu Actimel. Jogurttijuoma saatiin pitää, oikea porttikin löytyi kivuttomasti, ja saavuimme Helsinkiin kello kolme. Juna Kouvolaan lähti näppärästi pian saapumisemme jälkeen. Kipitimme juna-asemalta keskustan Valtariin ruokaostoksille ja tilasimme taksin, onnekkaasti juuri ennen kuin kello löi kuusi illalla ja matkamme olisi maksanut 3e enemmän. Budjettimatkailijat kiittävät ja kuittaavat!
Oletko sinä käynyt Berliinissä tai muualla Saksassa? Kiinnostaako sinuakin historia matkaillessa?
Kommentit
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kommentistasi! ♡