Anttilan Topteniä. Möin jo aikaa sitten cd- ja dvd-kokoelmani, mutta kiertelisin silti mielelläni vielä Toptenissä. Sain sinne kulumaan vaikka parikin tuntia, kun nuohosin aina läpi kaikki laarit ja selasin julistevalikoimaa.
Lukion historiantunteja. Minulla oli aivan mahtava opettaja, joka opetti ennen kaikkea ymmärtämään, ei vain opettelemaan ulkoa. Hyppytunneilla saatoin luvan kanssa hipsiä luokan perälle lukemaan Tieteen Kuvalehden Historia -lehtiä ja kuuntelemaan toisella korvalla opetusta, ja nostin käden jos kukaan ryhmästä ei osannut vastata. Opettajani olisi varmasti ihmeissään kun kuulisi minusta tulleen hitsari eikä historioitsija, mutta myöhäistähän se ei ole vieläkään.
Fazerin valkosuklaacrisp- ja chili-suklaapatukoita, ja ylipäätään sitä kun suklaapatukoita sai reilusti alle eurolla.
Lauantai-iltoja television edessä koko perheen voimin. Ensin Avara Luonto ykköseltä, sitten Huuma ja Selviytyjät MTV3:lta. Idols kuului myös suosikkiohjelmiimme, ja uuden kauden alkaminen koelauluosuuksilla oli aina odotettu hetki. Saunanraikkaana oli mukava istahtaa voileipälautasen ja kaakaon kera töllön äärelle.
Laneja. Ennen kuljin ahkerasti useamman kerran vuodessa eri paikkakunnilla laneilla sekä tapahtumissa että kavereiden nurkissa, ja järjestin myös itse omassa asunnossani melkoisia valvomisjuhlia. Korona luonnollisesti katkaisi toviksi nämä satoja ihmisiä saman katon alle kokoavat tapahtumat, ja vuosien kuluessa lanikaverini eivät enää innostuneet lähtemään kaupungin rajoja kauemmas, lopulta enää kotioveakaan. Olen vähän arka lähtemään yksistäänkin, ja kieltämättä välillä tuntui siinä väsymystä ja joka paikan kolotusta vastaan taistellessa että pitäisikö se jo antaa tilaa nuoremmille, mutta ei sitä oikeasti koskaan ole liian vanha laneille!
Pinata Colada -limsaa, oi kyllä. Paljastin oikean karvani jo Epäsuositut mielipiteeni -postauksessani kun kerroin pitäväni Bountysta. Tämä litran pulloissa myyty lonkeronharmaa, ananaksen ja kookoksen makuinen virvoitusjuoma oli todella herkullista mutta se ei tainnut olla tarpeeksi suosittu pysyäkseen valikoimissa.
Toinen kaipaamani virvoitusjuoma on Hartwallin Karkkipäivä -limsa. Se oli Halloween-kausituote muutama vuosi takaperin, ja koska tiesin sen myyntiajan olevan rajattu, haalin aina kauppareissuilla monta puolentoista litran pulloa jemmaan. Tämä maistui ihan Fizzy Pop -karkeille eli niille sinipinkeille pulloille. Olen lähettänyt Hartwallille nöyrän pyynnön palauttaa limsa valikoimiinsa.
Pikkuserkun kanssa mummolan pihan vuorimännyn oksilla istumista. Siellä on ala-asteella jauhettu peleistä ja elokuvista tuntikausia, pohdittu maailmanmenoa ja suunniteltu suuria. Lokaatio oli ennen kaikkea jännittävä, mutta se oli myös ainoa paikka minne viisi vuotta nuorempi sisarukseni ei päässyt tärkeitä palaverejamme häiritsemään. On ollut tosin mukava huomata, että keskustelunaiheemme eivät ole muuttuneet parissakymmenessä vuodessa miksikään, mutta oksille meistä ei olisi enää kiipeilemään. Siskokaan ei ole enää ollenkaan ärsyttävä, joten voimme aivan hyvin kokoustaa myös tukevasti jalat maassa.
Uusien Harry Potter -kirjojen ja elokuvien odottamista. Ne olivat aina vuoden tapaus. En päässyt koskaan keskiyöllä ostamaan kirjaa, mutta ensi-iltoihin piti yrittää saada liput.
Kun blogit olivat suositumpia kuin nykyään. Iltaisin uppouduin lukemaan postauksia ja etsimään aina vain uutta luettavaa. Tutustuin ihan oikeassakin elämässä moniin bloggaajiin, ja kaukana asuvien ystävien kuulumisia oli mukava seurata. Blogeja kirjoitettiin aiheesta kuin aiheesta, ja aitous sai näkyä, kirjoitusvirheineen ja heilahtaneine kuvineen. Jos jauhamme tarpeeksi hitaamman somen paluusta, ehkä se vielä toteutuu!
Lidlin kinuski-karpalo-siideriä. Ai että se oli hyvää. Oulusta Kalajoelle viikonlopun viettoon ajaessa pysähdyin matkan varrella Raaheen hakemaan Lidlistä yhden tölkin tuota herkullista juomaa, jolle sitten autotallin illanistujaisissa kaverini aina irvistelivät.
Mitä sinä kaipaat?
Mitä minä kaipaan? Ei nyt tule mitään erityistä mieleen, paitsi tietysti poisnukkuneita läheisiä, mutta sellaisista kaipuista ei kai tässä kysytty.
VastaaPoistaSen sijaan huomasin taas kerran että vaikka bloggaajat ovat tavallaan "ystäviä" iästä välittämättä, niin meidän kaipuut eivät kertakaikkiaan osuneet yhteen ollenkaan.
- Anttilan Topten, ei aavistustakaan mistä on kyse.
- Fazerin patukat. Joo tykkään kaikista fazerin suklaapatukoista, mutta noista kahdesta en ole kuullutkaan.
-Lane, vaiko lanet. En tiedä mistä on kyse.
- Pinata Colada, Karkkipäivä ja Kinuski-karpalo siideri. Kaikki ihan tuntemattomia minulle.
- Historiantunnit: historia ei todellakaan kuulunut suosikkiaineisiini koulussa silloin, mutta nyt aikuisena se kiinnostaisi kovasti jos kävisin koulua.
- Harry Potter: en ole lukenut enkä katsonut filmejä.
Kiva postaus kaikenkaikkiaan vaikka mieltymyksemme ja kaipauksemme eivät olisi voineet pahemmin mennä ristiin :)
Se on kyllä totta että vaikka ikäjakauma voi olla laaja, bloggaajat pitävät yhtä :) vaikka olisi erilaiset elämäntilanteet, harrastukset ja kiinnostuksenkohteet, ainakin bloggaaminen yhdistää meitä! Mukava kun viihdyit kuitenkin postauksen parissa vaikka "kaipuumme" eivät kohdanneet - minustakin on hauska lukea itselleni aivan oudoistakin aiheista, tiedä vaikka löytää jotain uutta ja kiinnostavaa!
PoistaAnttilan Topten oli elokuva- ja musiikkiosasto, jonka laareja ja hyllyjä selatessa sai kulumaan koko iltapäivän vaikka. Keräilin aikoinaan levyjä ja elokuvia, ja tuolta jos jostain löytyi kaikki mahdollinen. Lanit on tapahtuma, jossa kokoonnutaan pelaamaan videopelejä saman katon alle. Minulla on itseasiassa luonnoksissa odottamassa videopeleihin liittyvä postaussarja, jossa valotan lisää muun muassa laneja :)