Jouluhärdelliä - viimehetken valmisteluista välipäivien viettoon

Jouluun valmistautuminen ei ole spurtti, se on maratooni. Siksi koitin käynnistellä prosessia jo marraskuussa, mutta ensin hajosi auto ja sitten meillä alkoi todella sitkeä flunssakierre. Joulukortit jäivät askartelematta ja lähettämättä, kuusi sai koristeet vasta viikkoa ennen aattoa, piparitalo jäi leipomatta ja parveke kokonaan ilman joulutunnelmaa. Onneksi maailma ei tällaisiin pikkujuttuihin kaadu, mutta tuli huomattua miten paljon alakuloinen mieli ja stressi vaikuttaa siihen kuinka paljon jaksaa panostaa kivoihinkaan asioihin. Pääasia ettei ruoski itseään liikaa, näillä mennään ja joulu tulee uudestaan ensi vuonna.

Joululahjat olen tavannut hoitaa hyvissä ajoin alta pois ettei tarvitsisi lähteä jonottamaan jo kotinsa eteisessä hermonsa menettäneiden kanssa. Tänä vuonna piti tehdä pieniä piipahduksia kaaokseen. Tomi halusi käydä parturissa vielä ennen joulua, ja hänen istuessa penkissä minä suuntasin Suomalaiseen kirjakauppaan. Listalla oli viimeisetkin lahjaostokset, lahjapaperia ja uusi bulletjournal. Sen aloittamisesta myöhemmin lisää omassa postauksessa!

Tomin saatua fledan minttiin, suuntasimme vielä jouluiseen pop-up -myymälään, jossa oli paljon kaikkea kivaa käsintehdyistä herkuista saippuaan ja koruihin. Näistä taloista saisi kivan pikkukylän, ja on parempi että pidättäydyn edelleen siinä yksi Iso-Pahkalan tuikkumökki per Kalajoen visiitti -tahdissa ettei lähde aivan lapasesta tämä keräilyharrastus.

Ennen joulunviettoon lähtöä piti muistaa palauttaa kirjaston erääntyvät kirjat. Onneksi nyt ei ollut montaa sellaista joihin olisi jono, joten sain jatkettua laina-aikoja ensi vuoden puolelle. Palautusautomaatin luona oli "saa ottaa" -hyllykkö ja siinä oli joulukoristeita ja jotain yllättävää, nimittäin Magic: the Gathering -kortteja. Tuskin ovat mitään arvokkaita yksilöitä, mutta vien siskolle ihmeteltäväksi.

Täydellisellä ajoituksella juuri ennen joulua kävin noutamassa paketin postista, josta löytyi innolla odotettuja juttuja! Milla (tästä hänen Moon Shaped Little Box -blogiin) innostui keramiikkakurssista vuosi sitten syksyllä, ja jatkoi harrastustaan tänä vuonna. Kurssin alussa hän tiedusteli jos joku haluaisi lehden muotoisen koristelautasen, sillä hän aikoi tehdä niitä useamman kappaleen. Minä olin tietenkin syksy- ja Millafanina heiluttelemassa kättäni. En vaan voi käsittää miten joku voi osata:

Yhden sijasta sain kolme erilaista koristelautasta joista todellakin tulee heti mieleen syksyn lehdet. Ne näyttävät sievältä yhdessä ja asustelevat tällä hetkellä keittiönpöydällä kaitaliinan mukaisesti aseteltuna. Mukana oli lisäksi ihana jouluyllätys - kortti liikutuskyyneliä aiheuttavalla kauniilla tervehdyksellä, suklaalevy ja salted caramel -taateleita. Heh, olen saattanut täällä blogissa joskus mainita että suolakaramelli on kirjaimellisesti elämäni suola ja sokeri. Kiitos vielä ihana Milla ♡

Illalla pakettien avaaminen jatkui kun avasimme Tomin kanssa toisillemme hankitut joululahjat. Tomi sai monensorttisia herkkuja, Finlaysonin Pesue-sukat (koska olen ilahduttanut häntä hoilaamalla ja tanssimalla viimeiset puolitoista vuotta Pedro-biisiä) ja Pokemon-teemaiset collegehousut, jotka ostin samalla myös itselleni jotta voimme olla #tuulipukupariskunta.

Sain ihanan barbiepinkin kylpytakin ja todella kätevän lukuvalon. Lamppu napsautetaan kiinni takakanteen ja valoa voi käännellä oikeaan asentoon. Tässä on juuri sopiva kirkkaustaso. Olen lukenut kirjoja whitescreen-appin ja yövalolyhdyn kanssa, mutta tämä on paljon parempi!

Lähdimme ajamaan Turkuun aatonaattoiltana. Liikennettä ei juuri ollut, mutta näimme kaksi kettua - toinen huolehti turvallisuudestaan kipittäen hyvissä ajoin tien yli jossain ennen Uusimaan rajaa, mutta turkulainen puuhkahäntä oli rohkeampi kokeilemaan reaktioaikaani ja auton jarrujen toimivuutta. Ehkä yöksi uuniin laitettujen joulukinkkujen tuoksu sai repolaisetkin aktivoitumaan liikkeelle.

Aattoaamuna nukuimme onnellisesti Joulupukin kuuman linjan ja monen muun perinteisen ohjelman ohi. Joulun televisiotarjonta on muutenkin käynyt tutuksi vuosien varrella, joten harmitus ei ollut kovin suuri.

Iltapäivällä lähdimme Tomin siskolle joulunviettoon. Lasten riemua ja joulupukin odottamisen jännitystä oli mukava seurata erinomaisen jouluaterian ja viinilasin äärellä. Sain paljon ihania lahjoja, lämmitti sydäntä miten osuvia yksityiskohtia paketeista paljastui.

Joulupäivänä kotimatkalla emme nähneet yhtään kettua, mutta kolme peuraa oli pellonreunassa päivällisellä. Kotiin saapuessa joulukuusen valot eivät lähteneet enää päälle, ja viimeisetkin patterit ovat loppuneet. Valomerkki, joulu alkaa olla taputeltu tältä erää.

Uudenvuodenhulinoita odotellessa välipäivät tulee kulutettua ihan vain kotosalla. Joskus olemme olleet tien päällä jouluaatosta uudenvuoden yli ja se on kaikessa hauskuudessaan kohtalaisen rankka rutistus.

Pimeyden keskeltä teki mieli matkustella aurinkoisempiin maisemiin, ja sellainen löytyi Fallout-sarjan vuoksi aktivoimani Prime Videosin valikoimista. The O.C. (2003-2007) on yksi comfort-sarjoistani, jonka voin laittaa milloin vain pyörimään jos en keksi mitään uutta. Sarja on kestänyt yllättävän hyvin aikaa. Ajattelin myös pelailla, ehkä asentaa jonkun kauemmin Steam-kirjastossa pyörineen.

Miten teidän joulu sujui? Miten vietätte välipäiviä?

Saatat pitää myös näistä