Maakuntamatkailun kohteena tällä kertaa Pohjois-Pohjanmaan rannikolla sijaitseva Raahe. Olen opiskellut Raahessa vuoden päivät mutta koska kuljin Oulusta käsin, jäi kaupunkiin tutustuminen vain pintapuoliseksi. Oli aika korjata tilanne, ja jalkautua Wanhaan Raaheen!
Keli ei vain ollut valokuvaajalle oikein suotuisa. Kovin kauas en uskaltanut vaeltaa autoltani, ja otin wanhan kaupunginosan haltuun pikkuhiljaa, kortteli kerrallaan.
Pekkatori on saanut uudemman nimensä tietenkin kaupungin perustajan mukaan. Pehr Abrahamsson Brahe nuorempi eli tuttavallisemmin Pietari Brahe (1602-1680) oli ruotsalainen valtiomies ja kreivi. Hän toimi Suomen kenraalikuvernöörinä, ja uudisti Suomea merkittävästi: perusti kymmenen uutta kaupunkia ja Suomen ensimmäisen yliopiston, Turun akatemian. Hauska fakta: ilmeisesti sanonta "kreivin aikaan" juontuu nimenomaan Pietari Brahen kenraalikuvernööriajasta, sillä hän uudisti ja kehitti Suomea juuri sopivalla hetkellä.
Vasemman puoleisella Reinin talolla on värikäs tausta: tontilla on toiminut niin vankila kuin vaakahuonekin, ja nykyisin sen omistaa Koulutuskeskus Brahe. Vaaleansininen rakennus taas on osa kauppias Johan Langin rakennuttamaa kokonaisuutta, jossa on toiminut kauppahuone muun muassa laivanvarustuksen parissa.
Onko Raahe ja Wanha Raahe sinulle tuttu?
Raahen kirkko
Paikalla sijainnut puukirkko paloi vuonna 1908, ja tämä nykyinen on rakennettu sen tilalle vuosina 1909-1912. Betonista ja tiilistä rakennetun kirkon torni on 56 metriä korkea.
Huvitin varmasti ohikulkijoita, kun spurttailin puun alta toiselle ja koitin saada kirkkoa kuvattua tihkusateessa. Jouduin pyyhkimään linssiä vähän väliä, ja muutamiin kuviin eksyi vesipisara ylimääräiseksi efektiksi.
Pekkatori
Kirkolta laskeuduin mäkeä alas seuraavaksi aivan kivenheiton päähän Pekkatorille. Se sijaitsee Brahenkadun ja Kirkkokaudun risteyksessä, ja se toimii valtavana liikenneympyränä. Torin ympärillä on puutaloja, jotka vauraat kauppias- ja virkamiessuvut ovat rakennuttaneet vuoden 1810 tuhoisan suurpalon jälkeen. Aukiosta oli tarkoitus tulla kaupankäynnin ja hallinnon keskus, ja alunperin se tunnettiin nimellä Isotori. Valmistuttuaan siitä tulikin keskeinen markkinapaikka.
Walter Runebergin veistämä patsas on pystytetty aukiolle vuonna 1888. Toinen lähes samanlainen pronssipatsas löytyy myös Turusta tuomiokirkon vieressä sijaitsevasta Brahenpuistosta.
Renessanssihenkisellä Pekkatorilla on paljon tarinoita kerrottavanaan. Sitä ympäröivien talojen edustoilta löytyy infokyltit, joiden avulla voi oppia talojen historiasta. Esimerkiksi ylläolevan kuvan vasemmassa laidassa oleva vaaleansininen talo on Friemanin talo, jossa on majoitettu Venäjän keisari Aleksanteri I:stä hänen vierailullaan Raahessa vuonna 1819.
Langin Kauppahuone
Yksi Pekkatorin luoteislaidalla sijaitsevista rakennuksista on 1800-luvun henkeen restauroitu Langin Kauppahuone, joka toimii hotellina ja kahvila-ravintolana.
Saavuin juuri lounasaikaan paikalle, mutta halusin ehdottomasti nautiskella kahvin kanssa jotain suolaista ja jotain makeaa. Kahvilan valikoima oli monipuolinen - juustokakkuja, piiraspalasia, täytettyjä croissantteja ja voileipiä. Hankalan valinnan jälkeen valitsin kalkkunalla, kasviksilla ja tuorejuustolla täytetyn croissantin ja appelsiini-britakakun.
Miljöö on todella herttainen. Henkilökuntakin on pukeutunut ajalle tyypillisiin palvelusväen asuihin. Olisi mukava majoittua joskus tässä hotellissa.
Jo lapsena halusin maistaa tikkunekkuja, koska ne näyttivät niin hauskoilta. Niiden hinta oli vain turhan korkea, kun kaupasta sai vähintään kymmenen Muumi-tikkaria samalla rahalla. Nyt käytän aikuisten rahani miten haluan, ja ostin kaksi nekkua testiin.
Itsenäisyydenpuisto ja Raatihuone
Jatkoin matkaa Pekkatorilta eteenpäin, kohti rantaa. Ajoin tästä puistosta ohi ja mietin näinkö oikein - oliko se tosiaan Kekkonen? Parkkeerasin autoni ja jalkauduin sadetta uhmaten. Saavuin Itsenäisyydenpuistoon, jossa Raatihuoneen suuntaan katseli kukas muukaan kuin pitkäaikaisin tasavallan presidenttimme Urho Kekkonen.
Uteliaisuuteni heräsi; miksi kaikista presidenteistämme juuri Kekkoselle on pystytetty patsas? Mikä hänen roolinsa on ollut Raahen suhteen? Nopealla googletuksella selvisi, että Kekkonen myötävaikutti vahvasti terästehdas Rautaruukin (nyk. SSAB) perustamista Raaheen. Sanomattakin selvää, että sillä on ollut vahvasti työllistävä vaikutus ja näin suuri merkitys alueen kehitykselle.
Raatihuone sijaitsee Itsenäisyydenpuistosta katseltuna suoraan toisella puolen katua. Suurpalon jälkeen Raahe oli vailla raatihuonetta, ja sellaiseksi rakennus ostettiin Gustav Brunowin perikunnalta. Rakennuksessa toimii nykyään kaupungintalo.
Kari Juvan veistospuisto
Vuonna 2008 perustettu veistospuisto on aivan Raatihuoneen naapurissa, Raatihuoneenpuistossa Sovionkadun ja Rantakadun kulmauksessa. Osa veistoksista sijaitsee tien toisella puolella kirjaston sisäänkäynnin läheisyydessä.
Kuvanveistäjän kaupungille lahjoittamat 19 pronssiveistosta eri vuosikymmeniltä asuttavat tätä vehreää ja viihtyisää puistoaluetta. Myöhemmin Juva lahjoitti myös kipsitöitä.
Aika kului nopeasti kun oli mukavaa. Harmittelin, kun Apteekkimuseo ei ollut auki kun satuin paikalle ja kirkkokin jäi vielä sisältä katsastamatta. Jotain pitää aina jättää seuraavallekin kerralle!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kommentistasi! ♡