Kirkko ilman kattoa - sellainen löytyy Lahden ja Tampereen väliltä, valtatie 12 varrelta, paikkakunnalta nimeltä Pälkäne.
Peltoaukealla jykevänä seisova rauniokirkko on nähnyt pitkän historiansa aikana paljon: uskonpuhdistuksen, isovihan, pettävät perustukset ja lopulta katon romahtaminen joulukuussa 1890. Kirkollisia toimituksia on järjestetty kuitenkin taas 1920-luvulta alkaen, ja olen aiemmalla ohikulkumatkallani todistanut vihkitilaisuuttakin.
Kirkko valmistui arkkienkelille omistetuksi Pyhän Mikaelin kirkoksi 1400- ja 1500-lukujen taitteessa. Arkeologisissa kaivauksissa paikalta on löydetty jopa rautakauden aikaisia hautoja. Isovihan aikaan Kostiavirran taisteluiden myötä kirkko ryöstettiin lähes kokonaan kaikesta arvokkaasta. Kirkon kunnon huonontuessa sen käytöstä luovuttiin, ja C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko valmistui vuonna 1839.
Tämäkin vuosi on ollut tapahtumarikas rauniokirkolle. Alkuvuodesta uutisoitiin, että kirkon maille haudattujen vainajien pääkallot, jotka ruotsalainen Retziuksen retkikunta vei Tukholmaan vuonna 1873, palautettaisiin viimein takaisin Pälkäneelle. Syyskuun alussa nämä jäännökset saatiinkin takaisin kirkkomaan multiin. Tänä vuonna on saatu myös lasikatteen rakennuslupa kuntoon. Mikäli rahoituspuoli toteutuu, projekti olisi tarkoitus aloittaa ensi keväänä.
Rakennustelineiden pinot ja varoitusnauhat kertoivat jotain olevan jo tekeillä. Houkutti aika paljon livahtaa nauhasta läpi sisälle kirkkoon kuvaamaan, mutta säästin kokemuksen sellaiselle kerralle kun siihen on lupa. Kenties viimeistään silloin kun uusi katto vihitään käyttöön!Oletko sinä jo tutustunut tähän kirkkoon?
Tuttu paikka! 😊 Ensinnäkin oon käyny turistina tuolla monet monituiset kerrat. Vielä 2001 sinne seinän sisällä oleviin kahteen portaikkoon pääsi kiipeämään. Sitten sain selville, että esi-isä on ollut tuolla pappina, juuri se Castren, jonka muistopatsas on pihassa. Ja olenpa myös kaivanut luurankoja esiin pääoven ulkopuolella, oviaukon vasemmalla puolella. Metrin syvyydessä makasi vierekkäin kaksi vainajaa, joiden jalat menivät perustuksien alle, eli olivat vanhempia kuin kirkko. Paljon tunteita ja mukavia muistoja tuolla! Kiva kun esittelit. 🥰
VastaaPoistaOhhoh, no nyt tuli tarinoita joita ei Googlesta löydäkään! Olisipa mielenkiintoista olla mukana tuollaisissa kaivauksissa. Kiitos paljon! :)
Poista