Luetaan korona-ajan päiväkirjaani

Viisi vuotta sitten lähes koko maapallon elämä mullistui. Kun uutisissa kerrottiin Wuhangin miljoonakaupungin täyssulusta ja varoiteltiin eurooppalaisiakin uudesta, mahdollisesti tappavasta virustaudista, päätin että tämä pitää kirjoittaa ylös seuraaville polville. Aloitin kirjoittelun symbolisesti perjantaina 13. päivä maaliskuussa 2020.

Äitini on itse tehnyt jollain kurssilla tämän muistikirjan, jonka sivuille kerroin maailman tapahtumista ja ajatuksistani kaiken keskellä. Kirjoittelin ainoastaan vuonna 2020, maaliskuusta marraskuun alkuun. Tällä aikavälillä valmistaudun historian pääsykokeeseen, opiskelen avoimessa yliopistossa kulttuuriantropologiaa ja kouluttaudun kesän aikana maanrakennusalalle - ja pohdin elämää pandemian jyllätessä.

Olen onnellinen että tämä pieni kirjanen on olemassa vaikka en ole koskaan ollut päiväkirjaihmisiä. Olen aina pelännyt että joku lukisi mitä kirjoittelen vain itseäni varten, korkeintaan kuolemani jälkeen niitä saisi puolestani hyödyntää historiallisesta näkökulmasta.

---

13.3.

"Eilen se iski. Äiti soitti ja kysyi mukaan kauppaan. Muutama ostoskärry tuli vastaan kukkuroillaan tavaraa. Vastaantulijoista jäi päällimmäisenä mieleen odottava, hieman tarkkaileva tunnelma. "Muut vaikuttavat rauhallisilta, ei tässä ole mitään hätään" ajatteli varmaan säilykeosastolla kärryjensä kanssa kulkeva perheenisä. Uutiset ovat täynnä korona-asiaa. Rauhoitteleva ilmapiiri joka paikassa - uskotaan ammattilaisia ja käytetään maalaisjärkeä. Vielä toistaiseksi tuntuu turhalta paniikin lietsonnalta lähteä hamstraamaan kaikkea vuoden tarpeisiin."

Olin seuraillut uutisia maailmalta vuoden alusta asti, mutta tilanteen vakavuus konkretisoitui edellisenä päivänä, kun Suomikin siirtyi poikkeusaikaan. Yli 500 hengen tapahtumat kiellettiin, kokoontumista kehoitettiin muutenkin välttämään.

Yli 500 hengen tilaisuudet perutaan, harrastustoiminnan rajoittamista suositellaan – lue täältä kaikki hallituksen päätökset koronavirukseen liittyen (12.3.2020, Helsingin Sanomat)

"Veljeni pohti, että luokkaretkirahasto saisi äkkiä täytettä jos olisivat päättäneet alkaa myydä vessapaperia ja käsidesiä."

Perheemme nuorin suoritti peruskoulunsa loppuun poikkeusoloissa. Hän pääsi haluamalleen alalle opiskelemaan, ja suoritti koulunsa loistavasti, mutta varmasti moni putosi kelkasta koronan vuoksi. Vastuuta opinnoista sälytettiin paljon lapsille itselleen, ja vain aika näyttää miten sellainen vaikutti tulevaisuuteen.

14.3.

"Vessapaperipsykoosi on virallisesti vallannut koko Suomen. Leipää tai lihaa ei ole enää saatavilla joka kaupassa."

Käsi ylös, kenellä tulee korona-ajasta ensimmäisenä mieleen vessapaperi?

15.3.

"Työttömän elämään tottuneena en juuri huomaa eroa nykytilanteeseen. Käyn ajelemassa, istun koneella pelaamassa ja syön halpaa ruokaa."

Kuten kerroinkin jo Kun valittu ala ei työllistä -postauksessani, elämä oli pitkästä aikaa syyllisyysvapaata. Kaikki muutkin joutuivat koteihinsa eristyksiin ja töitä ei ollut muillakaan. Introvertin normista tuli kaikille normi.

18.3.

"Hautajaiset olisi ensi viikon lauantaina. Tuntuu niin väärältä jäädä pois. Maailma on todella sekaisin jos emme voi edes sukulaista saattaa haudan lepoon. Äiti perusteli kantaansa että meidän tulee pitää elävistä huolta. Äiti on oikeassa."

Sukulaisemme menehtyi alkuvuodesta, ja hautajaissuunnitelmat menivät tietenkin uusiksi. Paikalle oli tulossa paljon iäkkäitä ihmisiä, joten varsinainen muistotilaisuus ja kokoontuminen päätettiin siirtää tulevaisuuteen.

21.3.

"Italiassa kuoli yli 600 henkeä vain yhdessä vuorokaudessa. Kaupassa käydessä välttelee ostoskoria ja liukuhihnan kapuloita. Nopea "moi" ja "ei kiitos kuittia". Ulos äkkiä."

24.3.

"Noin 700 kuollutta päivässä, luin ennen nukkumaanmenoa. Suomessakin teho-osastoilla jo porukkaa. Selailin kalenteriani ekaa kertaa moneen päivään. "Kirppiskamat" ja "Haaparannan tölkit" tuntuu jo nyt tosi kaukaiselta."

Koteihin eristäytyminen alkoi tuntua jo uudelta normaalilta. Nautin suuresti tosin ilta- ja yöajelusta tyhjillä kaduilla. Muistan äitini kysyneen huolestuneena että otanhan tosissani tämän viruksen, ja kyllä päivän päätteeksi otin - saatoin vain hullaantua uudenlaisesta, rauhallisesta maailmasta ensimmäisten viikkojen aikana.

27.3.

"Tuhannen varmistetun tapauksen raja on mennyt rikki. Uusimaa eristetään aamuyöllä."

Lähetin Uudenmaan sisäpuolella asuvalle parhaalle ystävälleni viestin, että ei syytä huoleen, jos hän haluaa pakoon niin tulen hakemaan.

Uudenmaan eristäminen alkoi: Video näyttää, millaista oli ajaa poliisin tarkastuspisteelle – Yle seurasi toimintaa rajalla koko perjantain (27.3.2020, Yle)

3.4.

"THL:n raportin mukaan Suomessa on nyt todettu yli 1600 tartuntatapausta. Maailmalla yhteensä jo miljoona varmistettua sairastumista. Italialaislehden La Repubblican artikkelin mukaan Lombardian kuvernööriä Attilio Fontanaa oli haukuttu rasistiksi kun hän olisi halunnut tarkistuttaa Kiinasta matkustaneita. Ranskan epidemian alkua on jäljitetty parintuhannen ihmisen herätyskokoukseen."

14.4.

"Trumpin korona-vähättely, rokotteen kehittäminen supernopealla aikataululla ja uusi tartunta-aalto Kiinassa. Siinä päivän polttavimmat uutiset." 

21.4.

"En enää tiedä mitä ajatella tai uskoa mitä internetin ihmeellisessä maailmassa tapahtuu. Mielenosoituksia rajoituksia vastaan; ja vielä Yhdysvalloissa joka johtaa kuolonuhrien surullisella listalla?"

Hämmästyin aina uutisia lukiessani kuinka paljon on olemassa ihmisiä, jotka pistävät vastaan aivan kaikkeen mikä "loukkaa hänen oikeuksiaan mennä ja tehdä mitä hän haluaa". Sellaisia tyyppejä, jotka halusivat viimeiseen asti kieltäytyä maskeista, käsideseistä, kokoontumisrajoituksista ja rokotteista koska muuten he kuuluisivat "lampaisiin".

Ennen ihan järkevän oloiset ihmiset muuttuivat nurkkaan ajetuiksi raivotautisiksi eläimiksi jotka sylki roiskuen haukkuivat pystyyn kaikki päättäjistä, tutkijoista ja terveydenhuollon ammattilaisista lähtien. Joidenkin kanssa ei vaan enää voinut edes pintapuolisesti keskustella vallitsevasta tilanteesta ilman että sai puolentunnin monologin rokotteiden aiheuttamista haittavaikutuksista ja koronarajoitusten vertaamisesta natsien toimiin.

25.4.

"Pesuaineiden ja desin vaikutusta elimistölle ei luulisi tarvitsevan testata. Yhdysvaltain presidentti ehdotti jos jollain keinolla voitaisiin tappaa virus kehosta. Niin justiin."

Trump puhui desinfiointiaineista koronan mahdollisena hoitokeinona – vaikutus näkyi välittömästi New Yorkin myrkytyskeskuksessa (Ilta-Sanomat, 25.4.2020)

14.5.

"Uutisissa mainostetaan jo rajojen aukaisua, ja aiemmat sakot maksetaan takaisin."

Uusimaa aukaistiin siis uudelleen seuraavana päivänä.

Uudenmaan eristys puretaan jo tänään, pääministeri Marin vetoaa: "Nyt ei ole oikea aika lähteä mökille" (15.5.2020, Yle)

23.5.

"Onko kenelläkään varaa arvostella muita ollenkaan käyttäytymisestä ja suhtautumisesta koronaan? Voiko kukaan olla täydellinen? Asia on hankala. Voimme kuolla milloin vain mihin vain. Onko kenenkään tarpeilla suurempi merkitys? Milloin ylitetään itsekkyyden ja välinpitämättömyyden raja?

Vaikka odotan ennen kaikkea viikonloppureissuja Euroopan vanhoihin kaupunkeihin, taidan malttaa vielä. Miksi? Pelkään sosiaalisen leiman saamista otsaan. Vielä pahempaa olisi jos sairastuisin ja kuljettaisin taudin muillekin. En saisi sellaista tyhmyyttä anteeksi, koska vaikka tauti ei olisi minulta lähtöisin, jostain täytyy aina löytää syntipukki. Itselleni en voisi antaa anteeksi jos isovanhempani sairastuisivat takiani."

Tällä päivämäärällä olin käynyt ensin perheen kesken juhlistamassa siskoni syntymäpäivää ja illempana lähdin kavereita moikkaamaan. Paikalla oli minulle tuntemattomiakin, ja päiväkirjassani pyörittelin ajatuksiani siitä kun eräs kertoi työskentelevänsä vanhusten parissa mutta vähät välittävän mistään kokoontumisrajoituksista eikä aikonut jättää elämäänsä elämättä.

Itsekin vietin aikaa ihmisten ilmoilla joten en ollut todellakaan täydellinen. En lähtenyt arvostelemaan muiden tekemisiä ääneen, siitä olisi tullut vain välirikkoja, mutta tein valitettavan paljon havaintoja siitä miten puhdas itsekkyys ja laiskuus ottavat lopulta vallan. Altistumisia pimitettiin niin kavereilta kuin työnantajiltakin, ja tultiin yskimään julkisille paikoille.

1.6.

"Kesäkuu koitti ja tänään alkoi rajoitusten purku. Tuloksia näemme varmasti jo parissa viikossa kun kaikki terassi-intoilijat ryntäävät ulos paistattelemaan. Kyllähän se tuntuu ajatuksena luksukselta, mutta taidan vältellä rahantuhlaamisen lisäksi tartunnan saamista. Olvin kolmosen kaupantekijäisenä korona, ei kiitos! Koko maata ei avata kerralla, mutta pikkuhiljaa voidaan kokeilla ja luottaa kansalaisten tassujenpesutaitoihin."

Vain viikko takaperin hämmästelin päiväkirjassani välinpitämättömyyden määrää. En ollut oikein luottavainen maalaisjärjen käyttöön, jotkut eivät vain yksinkertaisesti välitä pätkääkään ellei erikseen rangaistuksen uhalla velvoiteta välittämään. Itsestäni sen sijaan tuli koronan myötä tarkempi hygienian suhteen, ja ällöttää nähdä kun ruokakaupassa nuolaistaan sormia avatessa hedelmäpussia tai kaivaessa seteliä lompakosta.

Moni paikka avaa ovensa ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen – THL:n ylilääkäri: "Haluaisin muistuttaa, että pidetään ne turvavälit" (1.6.2020, Yle)

26.6.

"Nuuskarallikansaa syyllistetään uutisissa ja keskustelukanavilla koronan levittämisestä. En itse lähtisi rajan yli vielä vaikka ei se elämä siellä varmaan kummoisempaa olisi, mutta lähinnä sen liikenteen vuoksi. Ruotsin tilanne on edelleen huono; tämä on ensimmäinen kesä kun en näe siellä asuvaa isoenoa. En osaa kuvitella miltä yksin kaukana asuvasta voi tuntua nyt."

27.6.

"Puoli miljoona kuolonuhria meni rikki"

25.7.

"Uutisissa pelotellaan toisella aallolla ja maalaisjärkikin sen kertoo että kun aletaan elää taas vapaata elämää, virus ei katoa."

Vain 8 uutta tartuntatapausta päivässä tuudittaa suomalaiset uskomaan, että tämä on pian taputeltu. Maailmalla tilanne sen sijaan synkkenee.

Perjantai oli koronavirus­tartuntojen maailman­ennätyspäivä – Euroopan luvuissakin kasvu on huolestuttavaa, eikä paluuta ”vanhaan normaaliin” ole näkyvissä (25.7.2020, Helsingin Sanomat)

---

Tässäpä niitä muisteloita tältä erää ettei postauksesta tule kilometrin mittaista. Välillä korona-asia jää taka-alalle, kun pohdin kaikenlaisia muitakin asioita.

Millaisia "korona-aika" -muistoja sinulta löytyy?

Saatat tykätä myös näistä