Lähdimme pienelle kulttuurikierrokselle Tomin hiihtoloman lopuksi, ja uuden Muumi-näyttelyn houkuttelemana suuntasimme Kotkan Merikeskus Vellamoon. Muumi-kierroksen jälkeen lähdimme etsimään reittiä takaisin säilytyslokeroille, mutta pööpöilimme suoraan toiseen näyttelyyn. Mikä uskomaton tuuri kävikään, kun tämä lähes kymmenen vuotta avoinna ollut päänäyttely sattui olemaan aivan viimeistä päivää auki!
Ankkurin nostoa pääsi kokeilemaan itsekin pyörittämällä aisoja.
Postikortteja sieltä täältä päin maailmaa oli aseteltu hauskasti tällaisiin käänneltäviin plekseihin. Vanha kauno on kaunista katseltavaa, mutta ei mitenkään helppolukuista.
Kenellekään ei liene yllätys, että naisten asema myös merillä on aina ollut heikompi kuin miesten. On luettu monet kerrat ikivanhasta uskomuksesta, että nainen laivan kyydissä tuottaa huonoa onnea ja niin edelleen. Vuonna 1928 säädettiin jopa merilaki, että naiset eivät saaneet työskennellä ollenkaan valtamerialuksilla. Tuossa tekstissä yhtä merkittävintä syytä valotetaan näin: "Naisten ajateltiin olevan moraalisessa vaarassa, mutta toisaalta myös levittävän sukupuolitauteja." Pyöräytin silmiäni niin voimakkaasti että melkein nyrjäytin jonkun lihaksen.
Kauppatavaratynnyreiden kansissa oli hauska arvailupeli - mitä kaikkea onkaan liikkunut laivojen kyydissä kaukomailta tänne ja meiltä maailmalle? Mausteita, teetä, kuivattua kalaa, tervaa..
Pelien klassikko eli laivanupotushan se siinä. Lounasaika alkoi olla käsillä niin emme jääneet ottamaan matsia.
Kuvissa hylystä löytynyttä esineistöä: ylellisiä astioita ja vankkurit. Vankkurit olivat kyllä hämmästyttävän hyvässä kunnossa, pisteet niiden tekijälle. Tee kerralla hyvä, niin se kestää aikaa - jopa merenpohjan.
"- - tilassa käynnistyy mittava näyttelyuudistus, ja uutta on luvassa lähivuosina. Päänäyttelyn tilalle rakennetaan uusia merestä ja merenkulusta kertovia näyttelyitä." (lähde: https://www.merikeskusvellamo.fi/pohjantahti-etelan-risti-2/)
Harmittaa, ettei tästä esittelystä ole niin suurta iloa ja inspiraatiota kun näyttely on pistetty jo pakettiin, mutta jotain samantyyppistä on ilmeisesti tulossa sitten myöhemmin. Koitan pysyä kuulolla, ja vinkata jos jotain informaatiota tippuu!
Pohjantähti, Etelän risti -näyttely kertoo siis tarinoita muun muassa merenkulun historiasta, laivaliikenteen hyötykäytöstä tavaroiden ja ihmisten kuljettamisessa, jäänmurtajista sekä merimiehistä ja -naisista. Valtameret ovat kiehtova asia, mutta myös pelottava. Nähtävillä oli runsaasti valokuvia ja pienoismalleja.
Yksi kiinnostavimmista asioista tässä näyttelyssä oli Borstö I -hylyn tarina. Kenties Saksasta Pietariin matkalla ollut kauppalaiva upposi arviolta vuonna 1747. Hylky löydettiin sattumalta vuonna 1953 kun kalastajien verkot tarrasivat sen mastoon. Aluksen nimikin on jäänyt hämärään, joten se sai uuden nimen löytöpaikkansa läheisen saaren mukaan.
Kiinnostaako merenkulun historia? Oletko käynyt Merikeskus Vellamossa?
Enpä ole tuollakaan käynyt, mutta näyttää aika paljon samanlaiselta kuin Maarianhaminan Merimuseossa. Voi ,laivanupotusta pelattiin aikoinaan paljonkin, tosin ruutupaperilla eikä noin hienolla puualustalla.
VastaaPoistaSepä vaikutti myös kiinnostavalta vierailukohteelta :) sama täällä, ruutupaperi on riittänyt aivan hyvin pelailuun!
Poista