Toppo.
"Miesten narriksihan ne naiset on luotukin maailmaan. Eipä niillä mitä virkaa liene muuta." (s. 24)
Naistenpäivän kunniaksi maaliskuun lukuhaasteen kirja on naiskirjailijoiden hetki. Samaan kuuhun sattuvan Minna Canthin päivän myötä tutustuin tämän uraauurtavan naisen tuotantoon, ja mikä olisikaan sopivampi aloitukseen kuin Työmiehen vaimo (1885):
Kirjan keskeiset henkilöt esitellään yhdellä alkusivulla, ja lukija pääsee nopeasti jyvälle tarinasta: Risto ja Johanna menevät naimisiin, mutta avioelämä alkaa jo juhlahumun keskellä kaduttaa Johannaa joka huomaa ettei olekaan saanut niin hyvää ja luotettavaa miestä kuin luuli. Risto on sen ajan Suomen lain myötä saanut haltuunsa myös Johannan säästöt, ja iloisesti kulautteleekin ne kurkustaan alas kun vaimo koittaa elättää perhettä tienaamalla markan kerrallaan. Edes oman lapsen nälkä ja kurjuus ei saa Ristoa taipumaan, vaan rakas aviomies kovistelee Johannalta vaikka viimeisetkin kovalla työllä ansaitut rahat. Kirjan nimi on todennäköisesti karu vitsi sillä Risto on kyllä työmiehestä kaukana - hän viettää päivänsä mieluiten uskollisen ryyppykaverinsa Toppon kanssa.
Toppo.
"Mikä siinä muu on, kun vetää tyttöjä hiukan nenästä. Ja se on helposti tehty, sillä maailman menosta ne poloiset eivät tiedä, ei paljon mitään." (s.8)
Kirjan miesten asenne naisia kohtaan järkyttää. Ylemmyydentunteissaan he vähättelevät ja perustelevat oikeuksiaan nojaamalla lakiin. Niin, kukapa haluaisi luopua saavutetusta edustaan kun sille on saatu siunaus ihan lainkin puitteissa? Onneksi muun muassa tämä näytelmä myötävaikutti muutosta, jolla turvattiin naimisissakin olevien naisten oikeus hallita omaa omaisuuttaan.
(s. 72)
Järkyttävin huomio oli kuitenkin se, miten muut naiset koittivat saada Johannan päätä käännettyä kun tämä alkoi katumaan avioliittoaan. Johanna tuntee totta kai huonoa omatuntoa kun halusi peruuttaa koko naimisiinmenon; eihän sellainen ole kunnollisen naisen touhua vaan vinoutuneiden asenteiden valossa suorastaan häpeällistä epäonnistumista. Kun näitä samoja ongelmia on lakaissut jokainen vuorollaan maton alle ja seuraava sukupolvi opetettu palvelemaan, voi valitettavasti vielä tänäkin päivänä törmätä naisiin jotka siivoavat uupumukseen asti toisten jälkiä ja vaikka valehtelevat etteivät vaan vahingossakaan tahraisi "lähipiirissään pidetyn ja työelämässä menestyneen" miehen mainetta.
Vakavasta aiheestaan, kantaaottavasta sävystään ja vanhahtavasta kirjoitustyylistä huolimatta tekstin lukeminen oli kevyttä ja sujuvaa, ja dramaattisille näytelmälavoille tarkoitetuille vuorosanoille sai välillä naureskellakin. Ehdottomasti suosikkilainaukseni oli kaltoinkohdellun ja hyljeksityn Homsantuun "Teidän lakinne ja oikeutenne.. niitähän minun pitikin ampua!" -hokema.
Suosittelen tätä teosta erityisen voimakkaasti sellaisille, joiden mielestä "emme tarvitse enää feminismiä" ja "tasa-arvo on mennyt jo liian pitkälle".
Valitsin tämän kirjan osaksi lukuhaastettani:
3) Lue kirja joltain naiskirjailijalta ✅
Ai että, "Työmiehen vaimo" on kyllä sellainen lukukokemus, etten sitä ihan helposti unohda :'D Luin itse tän teoksen noin puolitoista vuotta sitten, mutta edelleen tulee kirkkaasti mieleen se ärtymys tai jopa jonkinlainen raivo, mitä koin lukiessani - mm. Johannan kohtelu ja kohtalo tuntuu niin epäreilulta. Edelleen nousee siis vähän karvat pystyyn, kun miettii, millaisella tolalla naisten asema ja oikeudet on olleet 1800-luvun Suomessa.
VastaaPoistaVakavasta aiheesta huolimatta naurahdin muuten vähän tuolle sun kommentille teoksen nimestä. Oon ite ihan samaa mieltä siitä, että sana "Työmies" on teoksen nimessä varustettu melko voimakkaalla ironialla :'D
Sama täällä, oikein kihisin kiukusta Johannan puolesta! Erinomainen lukukokemus siis, hyvä ja vaikuttava teos herättää tunteita. Kesken lukemisen aloin miettimään missä se työmies tosiaan on :D
PoistaRespect Minna Canthille. 🌹 Katselen TV-sarjaa La Promesa. Siinä on järkyttäviä yksityiskohtia naisen asemasta. Paljon on korjaantunut vuosien saatossa, mutta kariseekohan monilta miehiltä koskaan se häiritsevä käsitys ja asenne että he ovat meidän yläpuolellamme eivätkä kumppaneitamme?
VastaaPoistaKyllä! Paikka historiankirjoissa ja oma liputuspäivä todella ansaittu. Tuntuu uskomattomalta lukea vielä tänäkin päivänä naisvihan levittäjien kommentteja.
PoistaEn ole valitettavasti lukenut, vaikka tällainenhän voisi olla kouluissa "pakollinen" sen Tuntemattoman sotilaan ja seitsemän veljeksen lisäksi. Valitettavasti naisen osa taisi turhan usein olla juuri kirjassa kuvatunlainen. Kyllä on saattanut miehet olla pöyristyneitä Minna Canthin kirjasta silloin aikoinaan. En tiedä saiko niitä miehiä edes kritisoida ääneen.. Onneksi on ajat hippusen muuttuneet. Ilman aikalaisten ponnistuksia ja Minna Canthin tapaisia naisia saatettaisiin edelleen olla samankaltaisessa tilanteessa. Ei nämä asiat nimittäin itsestään muutu.
VastaaPoistaNiin voisi aivan hyvin olla, kaikkien pitäisi lukea tämä! Tuskin on ainakaan hyvällä katsottu kritisoijia, Johannan lähipiirinkin naiset hyssyttelivät tilannetta, jopa vihjailtiin että vaimossa olevien vikojen takia se miesparka saattaa sortua juomaan. Kaikki kunnia Canthille ja muille historian vahvoille naisille, jotka ovat rämpineet loputtomalla suolla näyttääkseen että vaivannäkö palkitaan!
PoistaMielenkiintoiselta vaikuttava kirja. Tosin luulen, että nousee savu korvista tuollaista lukiessa - huhhuh. Ajankohtainen aihe kyllä, kun oikeistolaiset ja konservatiiviset arvot ovat nousussa. Huolestuttavaa, että osa naisistakin suitsuttaa vanhan ajan arvoja ja haluaa miehen johtavan, sekä tekevän päätökset. Esimerkiksi just tää trad wife- ilmiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että naiset haluaisivat alistua miehille ja olla riippuvaisia miehistä, kun ollaan menty muka "liian pitkälle feminismissä". 🤔 Vielä on paljon työtä tehtävänä. Asiat muuttuvat niin hitaasti ja edellisen sukupolven kokemukset vaikuttavat edelleen tänä päivänä elävien sukupolvien ajatusmaailmaan!
VastaaPoistaOi kyllä, korvasavuvaroitus tähän kirjaan! Tuo juuri että asiat muuttuvat hitaasti, joten elämme sekavia aikoja perinteiseksi miellettyjen ja modernien, tasa-arvoisten ajatusten välissä. Uskon, että joillekin se tuo turvaa epävarmoina aikoina kun ajattelee jo parisuhdetta etsiessä, että "minun ei tarvitse stressata kouluttautumisesta tai töiden tekemisestä, puoliso elättää kun minä hoidan kodin". Se on kyllä vaarallista rakentaa oma elämä täysin toisen varaan - alistamista, kiristämistä ja hyväksikäyttöä tapahtuu kaikkialla maailmassa. Tässäkin kirjassa oli se vinha perä miksi naisen pitäisi saada hallita omaa omaisuuttaan vaikka olisi naimisissa!
Poista