Aloittelevan kesätyöntekijän kommelluksia, Euroviisu-huumaa ja muita kuulumisia

Sain jo helmikuussa solmittua kesätyösopimuksen, ja odottavan aika oli pitkä. Haastattelutilanteessa minulle tuli fiilis, että tässä paikassa on hyvä ilmapiiri. Oli myös positiivinen yllätys miten monipuolista osaamistani arvostettiin, eikä reikäistä työhistoriaanikaan katsottu pahalla. Murteeni tietenkin paljasti minun olevan kauempaa kotoisin, ja senkin vuoksi jäin varmasti mieleen.

Uuteen paikkaan meneminen jännittää aina, mutta onneksi kaikki työkaverit ovat olleet supermukavia ja kannustavia. Kyseessä on siis kauppa, joten opeteltavaa on paljon. Noh, tässä on nyt koko kesä aikaa hioutua mestariksi. Tässä olisi sitten vertailukohteeksi kolme koottua kommellusta ensimmäiseltä työviikoltani:

1. Työpaita meni pukukopissa väärinpäin, koska bändipaitojen ystävänä laitoin automaattisesti isomman logon eteen. Mokani selvisi vasta kun työkaveri ihmetteli onko minulla jokin uusi paita ja huomasi selkäni puolella eteen kuuluvan pienemmän printin.

2. Viihdytin sopivasti perjantai-iltapäivänä koko kassajonoa kun myönsin ääneen, että luulin asiakkaan hihnalle asettamaa valtavaa lakupötköä kassakapulaksi ja siksi se meinasi jäädä piippaamatta muiden ostosten perässä. Olisimme kyllä saaneet vielä makeammat naurut kun olisin pukannut pötkön kouruun ja tajunnut vasta siinä vaiheessa erehdykseni.

3. Asiakas kysyy onko tiettyä kompostituotetta missään saatavilla. Etsin taas kapulallani ja ei löydy mitään. Olen kuitenkin melko varma että meillä olisi sellaisia, joten pyydän kolleegalta apua. Hän tietää heti kertoa että kyllä löytyy. Miksi en sitten löytänyt hakemalla? Tuotteen nimessä oli sana "kompostori", minä hain "komposti".

Joskus meinaa tulla kiire lukea kirjoja, kun kirjastosta vapautuu jonosta monta kerralla. Laina-aikaansa ei tietenkään voi jatkaa koska joku toinen odottaa vuoroaan. Viime viikkoina on ollut hiljaisempaa, ja kävin pitkästä aikaa muuten vaan vaeltelemassa kirjaston hyllyjen välissä.

Mukaan tarttui kauan listallani olleita The Walking Dead -sarjakuvia! Olen katsonut sarjan viimeistä kautta vaille loppuun, ja oli hauska palata takaisin alkuun. Tietenkin todella paljon on muutettu ja jätetty pois tv-sarjasta, ja on kiinnostava rakentaa TWD-maailmaa uudelleen.

Piipahdimme lauantaina ihmettelemässä Motonetille pitkästä aikaa rantautunutta Työkalukiertuetta, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa koronan jälkeen. Söimme grillimakkarat, ja seurasimme renkaanvaihtokisoja ja robottiruohonleikkurin vaeltelua.

Hyvästä tarjouksesta löytyi iso paketillinen Poppamiehen tuotteita! Parillakympillä valikoima kastikkeita ja muuta herkkua. Varsinkin tuo vasemmalla edessä näkyvä Jalapeno & Cheddar -majoneesi on laittoman hyvää, sitä ollaan kulutettu jo monta putiloa.

Kauan odotettuun Euroviisu-iltaan olimme Tomin kanssa valmistautuneet ostamalla kaikkea mahdollista grillikauden avajaisiin. Ristikkoperunat uuniin, ja pihvit, makkarat ja juustot grilliin! Näillä eväillä jaksettiin valvoa ja jännittää pisteidenlaskua.

Vaikka kilpailu oli täynnä sykähdyttäviä esityksiä, se kaikista upein nähtiin kuitenkin jonkun muun kuin kilpailijoiden osalta. Illan kohokohta oli nimittäin kun kakkossijoille omina vuosinaan jääneet Käärijä ja Baby Lasagna nousivat lavalle:

 

Edustuskappaleiden yhdistäminen oli hauska veto, ja kruununa päälle vielä uusi yhteiskappale eli Eurodab. Olenkin ollut aina sitä mieltä että däbbääminen meni turhan nopeasti muodista pois. "Taija EI" olen kuullut monesti kun edelleen häpeilemättä däbään milloin missäkin. "Kun maailma pallaa ja pelottaa, sillon muutama däbbi on paikallaa" toteaa kappaleessa Käärijäkin. Kiitos Euroviisujen rokkaavimmat jätkät!

Ilta oli kaikin puolin niin mahtava, ettei voiton meneminen sivusuun harmittanut. Pääasia, että musiikki ilahduttaa ja yhdistää. Naapurisopukin säilyi, koska Erikan mahdollisen voiton kohdalla olin luvannut avata ikkunan ja karjua "ICH KOMME" niin lujaa kuin pystyn.

Miten teillä menee? Lähteekö däbäys vielä?

Saatat pitää myös näistä