Yksi maailman tunnistettavimmista kenkävalmistajista on Converse. Hämmästyin kun etsin tietoa brändin historiasta: tiesittekö te että se on perustettu jo vuonna 1908? Entä mistä myydyimmän kenkämallin, All Starin, lempinimi "Chuck Taylor" tulee?
Conversen myydyin kenkämalli All Star tarkoitettiin alunperin koripallokengiksi, ja ne tulivat markkinoille jo vuonna 1917. Kun ammattilaiskoripalloilija Charles "Chuck" Taylor alkoi mainostaa niitä muutama vuosi myöhemmin, kengät saivat lempinimensä. Juuri Taylorin nimikirjoitus koristaa pyöreää logoa josta Conversen tunnistaa jo kaukaa.
Miten minun ja Conssien yhteinen taival alkoi?
Kaikki lähti yläasteelta kun potku- ja kuntonyrkkeilyyn hurahtaneena ostin Rocky-elokuvat yhdessä isossa boksissa. Ensimmäisessä elokuvassa Rocky Balboa suuntasi lenkille legendaarisen musiikin soidessa ja jalassaan hänellä oli mustat Converse All Starit.
En ollut sämpyläkenkien nimeen vannovana aiemmin juuri välittänyt tennareista, niitä oli kyllä vilahdellut joka toisen koulutoverin jaloissa, mutta yhtäkkiä ne oli pakko saada itsellekin. Jos siis haluaa influenssaa minut johonkin, kannattaa unohtaa Kyliet ja Kendallit ja kaivella sen sijaan joku klassikkoelokuva!
Uusia Converseja en raaskinut ostaa saati pyytää, mutta onneksi on kirpputorit. Ihkaensimmäiset perusmustat löysin kuudella eurolla oululaisesta Second Hand Storesta, jossa kiertelin usein käydessäni keskustassa. Kengät olivat hieman kuluneet, mutta olin maailman onnellisin ne jalassani.
Aloin haalimaan kirppareilta sekä (oletettavasti) aitoja että kopiotennareita. Sain käs jalkoihini ne Metallican Ride the Lightning -kuosiset tossutkin, ja edelleen harmittaa kun jossain minimalismipuuskassa aikoinaan möin ne eteenpäin. Valkoiset kengät olivat suosikkilöytöjäni, sillä värjäsin niitä itse mieluisilla kangasväreillä. Minulla oli parhaimmillaan (tai pahimmillaan!) toistakymmentä paria violetista keltaisiin ja turkooseihin. Ristejä sun muita kuviotakin tuli maalattua. Vaihtelin myös tylsien valkoisten kengännauhojen tilalle värikkäämpiä - metsästin niitä muun muassa Undergroundista ja Cybershopista.
Kun sain paljon vaihtoehtoja, aloin käyttää jaloissani erivärisiä. Kerran torin poikki kulkiessani innostunut pikkulapsi hihkaisi äidilleen että "kato, ihan niinku Robinilla!".
Lukiossa innostuin myös tuunaamaan kaikkea mahdollista niiteillä. Siitä lähti käyntiin niittitennari-projektini, kun tuunasin ne ensimmäiset kirpputorilta löytämäni mustat tossut:
En ole koskaan kokeillut paksupohjaisia tai ohutpohjaisia versioita. Joskus haaveilin niistä polvipituisista Converseista, mutta paksut pohkeeni olisivat varmaan huutaneet eivätkä ne popot vaikuta kauhean käytännöllisiltäkään.
Olen yhdistellyt tennarini aivan kaikenlaisiin asuihin, hameista housuihin ja mekkoihinkin. Niistä tuli "juttuni", ja on ollut hauska keräillä omaan värimaailmaan sopivia yksilöitä kokoelmaani. Joskus mieli muuttuu eikä yhdistelmä toimi enää seuraavana keväänä, mutta se on elämää - aikansa kutakin.
Säässä kuin säässä, loppuun asti
Käytän Consseja ihan ympäri vuoden. Kangaskengiksi ne hylkivät yllättävän hyvin vettä, lunta ja loskaakin. Viime talvenakin jouduin monta kertaa kahlaamaan puoleen sääreen ulottuvassa kinoksessa eivätkä sukkani olleet kastuneet ollenkaan.
Tennareilla on hyvä ajaa autoa ja kipitellä kaupungin kaduilla. Ulkomaan matkoilla ja haastavampaan maastoon lähtiessä olen saanut ihmettelyä että et kai oikeasti lähde noilla, mutta kyllä, juuri näillä. Toki otan kovemmille ruljansseille sellaiset yksilöt, jotka on varmasti kunnolla ajettu sisään. En ole koskaan ollut vaelluskenkien tai "oikeiden lenkkikenkien" ystävä, olen hyvin pärjännyt tutuilla ja turvallisilla tossuillani.
Kulutan kenkäni mahdollisimman käyttökelvottomiksi ennen niistä luopumista. Yleensä loppu alkaa häämöttää kun alan tuntemaan pikkukivien pistelyä kantapäässä kun pohja kuluu tarpeeksi.
Nykytilanne
Suurimpana muutoksena entiseen enää en osta huomattavasti halvempia "kopiotennareita" ollenkaan, vaikka joskus niidenkin laatu on yllättänyt. Tällä hetkellä minulla on korkeavartisena valkoiset, viininpunaiset, kirkkaanpinkit ja laivastonsiniset, liukuvärjätyt pinkki-kelta-siniset sekä matalavartisena punaiset ja vaaleanpunaiset. Edellisten mustien yksilöiden jälkeen kovimmassa käytössä ovat olleet viininpunaiset.
Entä millaisia haluaisin hankkia kokoelmiini seuraavaksi?
Kesään sopivat olisivat beiget tai hiekansävyiset tennarit. Myös armeijanvihreät sopisivat tyyliini vuoden ympäri. Hieman erikoisemmat kuosit (leopardi, maastokuvio..) ovat myös houkuttelevia. Liukuvärjäyksetkin mieluisilla väreillä olisi hauska toteuttaa valkoisiin tossuihin.
Onko sinulla Converseja? Mikä on sinun suosikkikenkämallisi?
Oletkin todellinen Converse-fanittaja. Minulla ei noita ole ollut, mutta jos nuorempi olisin niin varmasti hankkisin. Mutta sitä en kuitenkaan käsitä että noilla liikutaan lumessa ja loskassa. Monta kertaa olen peloissani katsonut kun nuoret luistelevat noilla jäisillä kaduilla, huh.
VastaaPoistaSinulta löytyy kunnon kokoelma, vau!
VastaaPoista