PARAS.KESÄ.IKINÄ. on vasta pari vuotta sitten ensimmäistä kertaa toteutettu hanke, jonka tarkoituksena on yhdistää yksinäiseksi itsensä kokevia ihmisiä - heitä jotka ovat vailla kavereita joiden kanssa nähdä ja harrastaa. Hankkeen kautta saa "oman kaveriporukan" ja parhaimmassa tapauksessa ikuisia ystäviä!
Törmäsin keväällä artikkeliin, jossa kerrottiin hankkeen laajentumisesta myös tänne Kouvolaan. En ollut koskaan kuullutkaan koko jutusta, ja laitoin heti samana päivänä hakemuksen menemään.
Aikuisena uusien kavereiden tekeminen ei ole enää niin helppoa, eikä varsinkaan uudessa kotikaupungissa. Yksin oleminen ei ole minulle temppu eikä mikään, mutta aina välillä huomaa kaipaavansa kavereita lähempää kuin 500 kilometrin päässä.
Ensimmäinen tapaaminen, johon pääsin itse osallistumaan, oli 11.7. lounas ravintola Bonnevillessä. Jännitti luvattoman paljon, ja menin hyvissä ajoin paikalle. Meitä oli 10 paikalla, mikä oli ihan hyvä määrä ottaen huomioon arkipäivän ajankohdan.
"Noniin jokainen voisi kertoa nimensä ja jotain itsestään" -kierrokset ovat aina vähän kauhistus, eikä mitään järkevää sanottavaa oikein tunnu keksivän. Vasta kun kuuntelee muiden vastauksia, muistaa että ainiin, minäkin pidän museoista ja pelaamisesta, ja unohdin muuten sanoa edes minkä ikäinen olen. Onneksi yleensä aina löytyy ne pari puheliaampaa, jotka ylläpitävät keskustelua ja aktivoivat muitakin.
19.7. meillä oli mukava vohvelipiknik keskustassa. Haimme vohvelit Vohvelikahvilalta ja suuntasimme Keskuspuistoon.
Istahdimme herkkuinemme rinkiin. Toinen kerta "tutustumisleikkiä" sujui jo helpommin, vaikka edelleen tuntui kankealta. Muistin sentään että käyn salilla, ja muitakin sali-ihmisiä löytyi porukasta.
Pääsimme 26.7. Myllykoskelle Dekkaripäiville. Saavuin itse suoraan töistä paikalle, muut olivat onneksi samoihin aikoihin menossa myös. Ehdimme kuuntelemaan Antti Vihisen haastattelua uuden Valkoinen susi -kirjansa tiimoilta. Kirjahalli oli hieno ja erittäin kuvauksellinen miljöö. Kauaa en messuilla ehtinyt olemaan, lähdin harmittavasti ennen "Tapetaan dekkaristi" -peliä, jotta ei menisi niin myöhään koska päiväni oli ollut jo niin pitkä.
Nyt minäkin olen käynyt viimeinkin Kouvolan Lakritsin tehdaskierroksella! Elokuun ensimmäisenä pääsimme tutustumaan lakritsin tekoon ja saimme kuulla syitä sille, miksi se Kouvolan Lakritsi sattuu olemaan sitä pehmeintä (ja tietenkin parhaimman makuista!) mitä kaupoista saa.
Lähtiessä saimme mukaan vielä lahjakassit, jossa oli pussukka lakua, marmeladeja ja metrinen laku. Ostin itse vielä lisäksi kaksi alkuperäisellä reseptillä tehtyä Wanhan Viipurin lakua.
2.8. oli vuorossa patonki-piknik. Bar Cafe Columbia oli uusi tuttavuus, vaikka tuossahan se sijaitsee Matkakeskuksen vieressä.
Meitä oli paikalla reilusti yli kymmenen, joten sisustimme terassin uusiksi jotta mahdumme kaikki yhden pitkän pöydän äärelle. Aurinko paistoi tuona päivänä kyllä komeasti, oli todellinen terassikeli että harmitti kun olin autolla liikenteessä.
9.8. päästyäni töistä lähdin ajamaan kohti Koriaa, sillä oli Koria Rollin aika! En kiireessä ehtinyt laittaa edes mapsia, mutta onneksi tienvarsilla oli kylttejä joita seurasin perille saakka. En ole ennen kyseisessä tapahtumassa käynytkään, ja nehän olivat oikein sopivan kokoiset festarit. Parkkitilaa oli aivan kivenheiton päässäkin pääportilta, mutta varauduin humalaiseen kansainvaellukseen ja ajoin suosiolla kauemmas.
Lavalla ehdin nähdä Pate Mustajärven ja Teflon Brothersin. Indica olisi ollut myös kiva nähdä, mutta he esiintyivät jo kolmelta. Kuvassa näkyvä erikoinen ruoka oli "ruisherkku" eli ruisleivän reunoja valkosipulidipillä ja suolakurkuilla. Ei ollut mikään täyttävin ateria, mutta itsepä halusin testata nimenomaan jotain sellaista mikä kuulostaa erikoisimmalle.
24.8. nautimme pullakahvit Galleria Loivassa. Ehti siis vierähtää pari viikkoa viime näkemästä!Olin lukenut Galleria Loivasta jo aiemmin lehdestä, he vuokraavat näyttelytilaa ja järjestävät monenlaisia tapahtumia.Pari tuntia istuskeltuamme, osa lähti jatkamaan vielä hengailua, mutta itse erkanin omille menoilleni. Lähdön aikaan satoi vettä taivaan täydeltä, ja seisoskelimme hauskasti rivissä katoksen alla.
Hankkeen ulkopuoliseenkin tekemiseen olen jo kerran ehtinyt osallistunut. Pub Old Tomissa oli tietovisa tämän viikon torstaina, ja kävimme seitsemän hengen poppoolla kokeilemassa miten pärjäämme. Oli oikein hauska ilta vaikkei mitalisijoille ylletty, ei ollenkaan! Tulipahan ainakin opittua kaikenlaista uutta nippelitietoa.
Tuli todellakin vietettyä erilainen kesä. En olisi varmaan välttämättä osallistunut näihin tapahtumiin tai paikkoihin ilman tätä hanketta. Saati mennyt yksin!
Jokaisella kerralla en jaksanut olla puhelias ja kuuntelin mieluummin sivusta muiden juttuja. Olen introvertti luonne, jolle isommassa porukassa toimiminen on jopa hieman stressaavaa joskus. Muutaman hengen poppoossa olen yleensä huomattavasti rennompi. Olenkin siis haastanut itseäni kunnolla osallistumalla tällaiseen hankkeeseen. On ollut mahtava tutustua muihin osallistujiin, toivottavasti tapaamme vielä monet kerrat vaikka hanke päättyykin!
Pistäkää muistiin ja kertokaa eteenpäin tästä hankkeesta! Aika näyttää mihin kaupunkeihin hanke vielä laajenee.
Oijoi! Olipa kiva lukea tästä, olet todella viettänyt ikimuistoista kesää, eri tavalla kuin aiemmin. Tällaista voisin itse kokeilla! Minna/Tähän on tultu -blogi
VastaaPoistaErittäin hyvä idea ja aloite kavereita ja tekemistä kaipaaville.
VastaaPoistaTutustumiskierros tulee kerta kerralta helpommaksi,
minulla on vuosien kokemus Asperger-vertaisryhmien kokoontumisista :)