Oletteko te kuulleet Kuusiston piispanlinnasta? Jos tulee liikuttua Turun ja Kaarinan suunnilla, kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa tämä täysin ilmainen, vuoden ympäri avoin ulkoilmakohde.
Autolla saapuessa löytää oikeaan paikkaan kun laittaa karttaohjelmaan osoitteeksi Linnanrauniontie 555, 21620 Kaarina. Se vie parkkialueen ja kääntöpaikan kohdalle, josta on raunioille matkaa noin 700 metriä. Pyörällä liikkuessa tai invapysäköinnin tarpeessa voi laittaa osoitteen suoraan perille asti eli Linnanrauniontie 633.
Luontopolkukin lähtee kätevästi parkkialueelta: n. 1,7km mittainen Kappelinmäen luontopolku. Yhdistettynä linnanraunioiden kierrokseen reitille tulee mittaa n. 3,5km.
Matkalla oli lopulta niin paljon kiinnostavaa nähtävää ettei harmittanut ollenkaan jalkautua. Kesyt peurat seurasivat kulkuamme ikivanhojen puiden kattamalla tiellä, ja oli kuin olisimme olleet satumetsässä.
Matkan varrella ohitimme vuonna 1738 valmistuneen hirsisen Kuusiston taidekartanon, ja ihastelimme Puuveistospuutarhan teoksia. Kesäkaudella kartanon sisätiloissa voi tutustua näyttelyihin, sisäänpääsymaksua ei ole. Paikalle pääsee silloin muuten ihan ilmaisella linja-autokyydilläkin Kaarinan keskustasta, budjettimatkailijoille siis vinkkiviitonen!
Oletko sinä käynyt vielä tutustumassa tähän paikkaan?
Kim Jotuni - Lahoavat omenat (2024)
Kävelyreitti raunioille on paikoin mäkinen, ja kapealla tiellä on syytä olla varovainen muun liikenteen kanssa. Vaikka invapysäköinti löytyy aivan raunioiden välittömästä läheisyydestä, itse nähtävyys ei ole esteetön. Keltainen puutalo, alunperin vartijan tupa, toimii kesäkaudella vierailijakeskuksena kahviloineen ja näyttelytiloineen. Kivenheiton päästä löytyy myös wc-tilat.
Rauniot ovat vaikuttava näky kaukaakin katsottuna. Paksut seinät ja kallion päälle rakennettu kivijalka saivat miettimään miten ihmeessä tällaisia jykeviä projekteja onkaan edes keksitty aloittaa silloin vuosisatoja sitten.
Linnan rakentaminen on ajoitettu 1200- ja 1300-luvuille. Siellä on asustanut parin vuosisadan ajan monta katolisen kirkon piispaa ja muuta ylhäistä väkeä, ja kertomusten mukaan siellä on sijainnut Suomen ensimmäinen "sisävessa".
Suurvalta-asemaa nauttinut Ruotsi kahisteli aikoinaan kovasti tanskalaisten kanssa, ja piispanlinnakin joutui valloittajien haltuun vuonna 1522. Puolustukseen oli jäänyt selkeä aukko, sillä tykit oli aiemmin viety Turun linnan takaisinvalloitus-operaation tueksi. Kuusiston linna saatiin takaisin tanskalaisilta jo seuraavana vuonna, mutta sen kunnostamiseen ja ylläpitoon ei löytynyt enää mielenkiintoa. Jotta linna ei voisi joutua enää tanskalaisten haltuun uusien valloitusretkien tukikohdaksi, se määrättiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä purettavaksi vuonna 1528. Myös uskonpuhdistuksella oli päätökseen oma vaikutuksensa. Linnan materiaaleja on sittemmin käytetty muualla rakennus- ja korjaustarvikkeena, esimerkiksi Turun linnaan, Piikkiön kirkkoon ja kuljetettu jopa Ahvenanmaalle asti Kastelholman linnan korjaukseen.
Muureilla kiipeily on luonnollisesti kielletty mahdollisten loukkaantumisten vuoksi, ja alueella liikkuessa on muutenkin syytä katsoa mihin astuu. Epätasaisen maaston tuomien haasteiden lisäksi me jouduimme väistelemään laiduntavien eläinten jättämiä liukumiinoja. Kuvissa näkyvää portaikkoa pitkin pääsee aivan ainakin omaan makuuni aivan tarpeeksi korkealle ihastelemaan raunioita.
Kiva että otit esteettömyysasian esille, useista kohteista puuttuu tiedot ko. asiat kokonaan. Mukavaa loppuviikkoa ♡
VastaaPoista