Vuoden 2025 uutuuskirjallisuutta Suomen historiasta

Tänä vuonna on ilmestynyt monta mielenkiintoista kirjaa liittyen suomalaisten historiaan. Halusin esitellä teillekin nämä kolme kiinnostavaa kirjaa, joista kaksi käsittelee myös nimenomaan naisnäkökulmaa.


Kirsti Huurre ja Anna Hyrske: Sirpin ja moukarin alla - suomalaisnaisen tositarina 1930-luvun Neuvostoliitossa (WSOY, 1942, uudelleenjulkaistu nimellä Under the Sickle and the Sledgehammer. One Woman’s Private Diary from 1930s Soviet Russia, 2024, suom. Atena, 2025)

Tämän teoksen julkaisi alunperin WSOY vuonna 1942, mutta kirja joutui heti sodan jälkeen sensuurilistalle. Kirjailijan lapsenlapsenlapsi Anna Hyrske julkaisi sen uudestaan ensin englanniksi.

"Perheessä oli siis kolme kuolemantuomiota, vangitsemisia ja karkotuksia, mutta yhtä kaikki kulki vanhin jäljelle jäänyt sisar puolueen jäsenkirja taskussaan." (s. 89)

Kirsti lähtee 1930-luvun alussa monen muun toivorikkaan suomalaisen tapaan tavoittelemaan parempaa elämää Neuvostoliittoon. Työläisten paratiisina mainostettu maa osoittautuukin painajaiseksi; tavallisen ihmisen elämä onkin lähinnä kurjuutta, nälkää ja viranomaisten mielivaltaa. Suuret odotukset paljastuvat siis nopeasti pelkiksi valheiksi ja pääsyä poiskaan ei tahdo näkyä. Huoli omasta ja lapsen hyvinvoinnista ajaa naisen epätoivoon. Lopulta hän pääsee pakenemaan Ruotsiin.

Kirja on lukukokemuksena koskettava, sitkeä nainen vastaan järjetön systeemi. Jatkuva epävarmuus ei ole inhimillistä elämää. Voi tuntea olonsa todella onnekkaaksi, kun on syntynyt Suomeen eikä kansalaisiaan herkeämättä kyttäävään diktatuuriin.


Eeva Korpi-Hyövälti: Kukaan ei puhunut (Warelia, 2025)

Suomalaisten elämä mullistuu talvisodan sytyttyä. Kirjassa on kolme eri kertojaa, Karjalasta evakkoon joutuvat siskokset Hilkka ja Lahja sekä ilmajokinen talonemäntä Lempi-Maria. Teoksessa nostetaan esiin vaikeneminen sodista ja ihmisten kovista kokemuksista.

"Kuinka kaikki voi muuttua niin toisenlaiseksi lyhyessä ajassa. Reilu vuosi sitten tällä pihalla juoksivat oppilaat välitunnilla ja odottelivat kesäloman alkua, viimeistä kesälomaa rauhan aikana, tietämättä, mitä seuraava kouluvuosi toisi tullessaan." (s. 72)

Teoksen myötä pääsee lähelle sota-ajan arkea ja kaaosta väestön evakuoinneista jälleenrakentamiseen. Moni joutuu jättämään kaiken taakseen ja nopeasti sopeutumaan uuteen ympäristöön, mutta paluukaan kotiseudulle ei ole täysin vaivatonta. Vaikka Euroopan tilanne aiheutti varjon Suomenkin ylle, valoisampaa tulevaisuutta odotetaan toiveikkaasti väliaikaiseksi jääneen rauhan aikana.

Tarinat olivat todella kiehtovia kertomuksia vuorotellen eri näkökulmasta, ja ne kietoutuvat saumatta toisiinsa kuljettaen aikajanaa eteenpäin. Olen kuluttanut sotakirjallisuutta ja -elokuvia enemmän kuin on varmaan terveellistä, mutta opin tästä todella monta täysin uutta asiaa - juuri sellaisia, joista ei ole myöhemmin joko haluttu puhua tai pidetty mitenkään ihmeellisenä, ja joita vain paikalla olleet ovat olleet todistamassa. Ehdottomasti suosittelen tämän teoksen lukemista varsinkin tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa.


Asmo Koste: Nolo Suomen historia - eli kun kaikki ei mene putkeen (Enostone, 2025)

Rankkojen aiheiden jälkeen esittelen teille viimeisenä hieman kevyemmän opuksen. Tämä herätti kiinnostukseni heti hauskalla kansikuvallaan.

"- - suomalaiset pyytävät kristillisyyttään vakuuttaen saarnaajilta apua kun vihollinen uhkaa, mutta heti apujoukkojen lähdettyä alkavat vainota saarnaajia ja kieltää uskonsa." (s. 9)

Kirjassa kuljetaan läpi Suomen historian, alkaen vuodesta 96 jolta on peräisin ensimmäinen tunnettu kirjallinen maininta suomalaisista vuoden 2007 Nokian vedenpuhdistamon mokaan. Monta hassua sattumaa ja häröilyä on senkin jälkeen ollut, mutta ehkä on parempi odottaa kunnolla pölyn laskeutumista.

Tätä kirjaa voisi lukea vaikka seurassa ääneen, se voisi viihdyttää sellaisiakin joita ei historia ole aiemmin napannut. Mitä paavi Aleksanteri III tuumasi suomalaisista 1100-luvulla? Mikä erikoinen yksityiskohta liittyy Mikael Toppeliuksen Haukiputaan kirkon seinälle maalaamaan teokseen Viimeinen tuomio (1779)? Mitä tuttua lintulajia aikoinaan Runebergikin kutsui paskahottiseksi? Näihin kysymyksiin löytyy vastaus tästä hauskasta kirjasta.


Oletko lukenut näitä teoksia? Kiinnostaako Suomen historia?

Saatat pitää myös näistä

Kommentit