Arastelin tätä uudelleenaloitusta pitkään. Halusin päästä taas jakamaan elämäni pieniä ja suuria riemuja, esitellä harrastuksiani ja mielenkiinnon kohteitani. Tein tätä aina omaksi iloksi, omaksi inspiraatioksi. Tämä on kuin askartelua jossa saa käyttää mitä mieleen juolahtaa; siksi ajatus kirjoittelun jatkamisesta ei jättänyt minua rauhaan.
Ennen kuin päästin itseni irti, kysyin kuitenkin itseltäni yhä uudestaan ja uudestaan nämä kysymykset:
"Olenko jo liian vanha aloittamaan uudelleen?" Kun aloitin aikoinaan blogin kirjoittelun, pinnalla oli paljon yläasteikäisten ja toisella asteella opiskelevien blogeja. Omanikäisten blogithan kiinnostivat tottakai eniten. Selailtuani blogit.fi -sivustoa tulin siihen tulokseen että en taatusti ole liian vanha; blogia voi kirjoittaa ihan kuka vain. Esimerkiksi onhan Instagramissakin kaikenikäisiä, miten se eroaa blogin kirjoittamisesta?
"Mitähän kaikki muut ajattelee?" Kuinka paljon itse oikeastaan välitän mitä muut tekevät elämällään? Kuinka paljon jaksan kuluttaa energiaa vatvomalla muiden tekemisistä? Hetken pohdittuani huomasin, että en juuri ollenkaan. Jokainen voi vaikuttaa vain omaan elämään eikä itselle pitäisi tulla paha mieli jos toinen uskaltaa tehdä omaa juttuaan.
"Onko mitään järkeä aloittaa uudelleen näin pitkän ajan jälkeen?" Koskaan ei ole liian myöhäistä ja jos ei aloita, jää näkemättä mihin se voisi johtaa.
"Pitäisi kuvata ja kirjoittaa ja on niin vähän vapaa-aikaa muutenkin, miten oikein järjestän sille aikaa?" Pessimisti löytää vaikeuksia mahdollisuuksissa, optimisti mahdollisuuksia vaikeuksista. Se pessimistinen perfektionisti minussa ei meinannut antaa periksi. Jokainen eri somealustoilla seikkaillut ja/tai itse sisältöä julkaissut tietää kuinka yksinkertaisesta on lähdetty liikenteeseen. Ei heti voi olla täydellisen huolitellun näköinen.
kuva täältä: https://www.storemypic.com/image/mNLw
Jostain se on vain aloitettava, otettava se ensimmäinen askel. Luonnostelin pitkään aloituspostaustakin ja pyörittelin asiaa päässä kun en ollut koneen äärellä kirjoittamassa. Huomasin kuinka paljon nautin siitä suunnittelusta ja innostuin postausideoista joita pääsisin toteuttamaan kunhan vain ensin hyppään mukaan uudestaan. Never stop the madness ja kohta vedetään taas!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kaunis kiitos kommentistasi! ♡