Mainitsinkin tästä kirjasta aiemmassa postauksessa että luen sitä työpaikan tauoilla. Hitaasti mutta varmasti sain sen luettua loppuun.
Oululaisen historioitsijan Jonna Pulkkisen kirja on tutkimusmatka vaiettuun menneisyyteen - se kertoo sodanaikaisista partisaani-iskuista. Kirjassa on hyvin raakojakin kuvauksia siviileihin kohdistuneesta väkivallasta - jopa kokonaisia perheitä tapettiin ja ihmisiä katosi jäljettömiin. Välillä teki mieli laskea kirja alas ja ajatella jotain ihan muuta.
Pulkkinen selittää kirjan syntytarinaa loppusanoissa. Hän kertoo tehneensä opinnäytetyötä Inarissa tapahtuneen Laanilan partisaani-iskun uutisoinnista ja sensuroinnista. Työn valmistuttua siihen tarvittuja dokumentteja jäi sinne kuuluisaan pöytälaatikkoon ja löytyi myöhemmin siivoilun yhteydessä.
"- - siellä oli kuulustelupöytäkirja tämän kirjan päähenkilöstä. Siitä alkoi tiedonsirpaleiden kokoaminen ympäri arkistoja."
Kirjalla on 'päähenkilö', sompiolainen Rikhard Uusitalo. Kirjassa tutkitaan lukuisten eri paikkakunnille suunnattujen partisaani-iskujen lisäksi hänen taustaansa ja elämänvaiheita. Kirjan nimi Punainen pusero tulee Uusitalon käyttämästä vaatekappaleesta silloin kun häneen kotikyläänsä hyökättiin. Uusitalo perheineen säästyi, joten oli syytä epäillä oliko hänellä omia sopimuksia vihollisen kanssa.
Koulukirjoissa en muista kertaakaan törmänneeni partisaani-iskuihin; korkeintaan jossain sivulauseessa. Suomussalmella ainakin vuosikymmen sitten vieraillessani sain kuulla oikeastaan ensimmäistä kertaa ikinä tarinoita aiheesta. Hautausmaakierroksella jäi mieleen eräs valtavan leveä sukuhauta - vauvasta vaariin sama kuolinpäivä toistui.
Tällaisia tekstejä - totuuksia - todellakin tarvitaan, jotta ihmiskunta voi oppia niistä.
Historiaa ei saisi unohtaa ja hyvä, että niistä kirjoitetaan. Niistä kauheistakin asioista. Ei heti itsellekään kyllä mieleen tule mitään faktaa partisaani-iskuista. Jännästi joistain asioista vaietaan.. niin kuin aikanaan punaisten ja valkoisten sisällissodasta.
VastaaPoistaNiimpä! Tuli itsellä mieleen heti sisällissodasta, että peruskoulussa opetettiin että valkoiset oli 'hyviä' ja punaiset 'pahoja' - historiahan on tunnetusti voittajien kirjoittamaa. Kyllä yläasteella olisi voinut korostaa jo sitä että pahantekoa se oli molemmin puolin eikä asiat ole niin mustavalkoisia koskaan.
Poista