Kolme asiaa elämästä -blogihaaste

Bongasin hiljattain Tähän on tultu -blogista tällaisen kysymyshaasteen. Muutama muukin oli jo tarttunut siihen, ja päätin kopioida sen itsellenikin.


Kolme paikkaa, joissa olen asunut

Oulu. Kotikaupunkini, jossa kävin kouluni ja asuin 19-vuotiaaksi asti. Vanhemmat ja suurinosa sukulaisista asuu täällä, joten aina mukava käydä.

Kalajoki. Lukion jälkeen eivät ovet yliopistoon auenneetkaan, joten piti keksiä varasuunnitelma. Kalajoelta löytyi matkailuala. Asuntolaan mars, ja siitä lähti elämäni seikkailu seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Suurinosa ystävistäni asuu Kalajoella, se on turvasatamani myös.



Kevään jäiden lähtöä Kalajoesta keväällä 2015

Alavieska. Jo Ouluun takaisinmuuttaessa päätin, että Kalajoella asun vielä joskus uudestaan. Aloin hitsaaja-opintojen aikana etsimäänkin asuntoa, mutta kokeilin lopulta onneani myös naapurikunnan puolelta. Pienellä paikkakunnalla on huomattavasti edullisempi vuokratasokin. 


Kolme paikkaa, joissa olen työskennellyt

Huoltoasema. Opiskellessani Kalajoella, viihdyin samaan aikaan osa-aikaisena myös huoltoasemalla. Hampurilaisten paisto, Veikkauksen pelit ja mukavat vakioasiakkaat tulivat tutuksi.

Maarakennustyömaa. En ole koskaan viihtynyt auringonpaisteessa saati ulkotöissä lämpimällä kelillä, ja yhtäkkiä löysin itseni kaivinkonekuljettajan jalkamiehenä sadevesikaivannosta. Siellä oli tekemisen meininki!




Tehtaat. Hitsaajaksi valmistumisen jälkeenkin olen työskennellyt mieluusti palovahtihommissa. Valtavat tehdaskompleksit ovat mielenkiintoisia paikkoja omine sääntöineen.


Kolme ohjelmaa tai sarjaa, joita seuraan

Yleensä minulla on aina joku kesken, mutta tällä hetkellä ei. Odotan vain innolla uutta Fallout -kautta!


Kolme paikkaa, joissa olen käynyt

Auschwitz-Birkenaun keskitysleirimuseo. Euroopan historiasta kiinnostuneelle tämä oli ehdoton kohde. Olin henkisesti valmistautunut liikuttumaan ja järkyttymään, mutta kokemus oli voimakkaampi kuin olin ajatellut.

Guinness Storehouse Dublinissa. Itse hanasta oikeaoppisesti valutettu olut maistui erityisen hyvältä näköalatornista.




Volvo-tehtaalla Ruotsissa. Eskilstunan Volvo-päivillä pääsimme tutustumaan isojen koneiden maailmaan.


Kolme asiaa, jotka olen pannut merkille

Monet ihmiset eivät halua toisille vilpittömästi hyvää jos eivät jotenkin hyödy siitä itse. Hyveposeeraus ja kaiken videointi somea varten saavat minut surulliseksi. Emmekö tee hyviä tekoja enää jos siitä ei saa erikseen kiitosta ja sosiaalipisteitä?

Katsastaessani festareiden tarjontaa, en tunnista enää puoliakaan artisteista. En kuuntele radiota ja kaikki kuumimmat kesähititkin menevät ohi ellei joku soita niitä minulle erikseen.

Koskaan ei ole liian myöhäistä oikeastaan millekään. Uusi ammatti, uusi harrastus? Go for it.




Kolme asiaa, joiden tekemistä olen siirtänyt

Avoimen yliopiston kurssien suorittaminen. Onhan tässä koko talvi ja kevät ollut niin toiminnantäyteinen ettei välillä ole ehtinyt uhrata ajatustakaan lakipykälille. 

Ikean tilauksen tekemistä. Pitäisi saada olohuoneeseen yksi isompi hyllykkö, jotta saisin sinne mahdutettua kaikki tavarat ja laatikot jotka lojuvat edessä, mutta jotta saisin sen kaapin mahtumaan olohuoneeseen oikealle paikalle, pitäisi ensin siirtää ne tavarat ja laatikot jonnekkin, jotta.. you know.

Autonpesu. Olisikohan jo neljäs kesä käsillä. Kohta en muista minkävärinen autoni on. Yksinkertaisesti kammoan autopesuun ajamista.


Kolme asiaa, joita kaipaan

Parasta ystävääni, joka menehtyi viime vuonna. Vasta menetyksen myötä tajusi ihan aikuisten oikeasti kuinka mahtavasta tyypistä oli kyse, en tule koskaan tapaamaan ketään yhtä aitoa ja vilpitöntä persoonaa. Hänen kanssaan ei koskaan tarvinnut kilpailla mistään ja pystyi luottamaan siihen, että selkäni takana puhutaan pelkkää hyvää ja etuni puolesta taistellaan vaikka koko muuta maailmaa vastaan.




Vanhaa työpaikkaani. Vakituinen työpaikka, jossa olin jo hyvin oppinut talon tavoille. Oli tilaa kehittyä paremmaksi, ja minut otettiin hyvin vastaan vaikka olin ihan aloittelija. Muuton vuoksi oli väistämätöntä jättää paikka taakseen. Tulevana kesänä käyn kyllä pyörähtämässä moikkaamassa ja viemässä vaikka Kouvolan lakuja!

Varastettua polkupyörääni. Kombi, jolla oli paljon mäkiä ja mutkia takanaan usean sukupolven ajalta. Tiemme erkanivat jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta edelleen kaipaan sen perään. Bongasin hiljattain sen punaisen serkun jalostamon porttien sisäpuolella ja herkistyin enemmän kuin kehtaan myöntää.


Kolme asiaa, joista tulen iloiseksi

Siitä kun saa nukkua ilman herätyskelloa. Yleensä herään kuitenkin jopa aiemmin kuin herätykseni sallisi, mutta olen huomattavasti virkeämpi.

Hyvä ruoka yhdessä kokattuna. Keittiössämme ei ole mitenkään älyttömän paljon tilaa kahdelle kokille, mutta jakamalla eri tehtävät voimme mahtua touhuamaan sovussa.

Kun kirjoitusflow iskee. Inspiraatio täytyy aina päästä käyttämään, onneksi voi kodin ulkopuolellakin kirjoittaa ajatuksensa vaikka puhelimen muistioon.


Kolme asiaa, joita suosittelen

Lukemista. Se on samalla viihdyttävää että kehittävää. Opeta lapsesi tykkäämään lukemisesta - hänellä ei tule olemaan aikaa eikä kiinnostusta juosta kylillä hajottamassa paikkoja ja piikittämässä huumeita.




Olemaan antamatta enää kahta paskaa siitä mitä muut ajattelevat. Jos et riko lakia, satuta tai loukkaa ketään, niin miksi eläisit vain muiden mielipiteiden mukaan? Osta auto jonka itse haluat, hanki juuri sen rotuinen koira kuin itse haluat, pukeudu niin kuin ihan itse haluat.

Käymään Pauli Hanhiniemen keikalla. Kolmas nainen, Pauli Hanhiniemen Retkue, Pauli Hanhiniemen M.A.D - kunhan Pauli laulaa Paulin lauluja. Kuuntele ennakkoon Lautalla, Hymyilylaulu ja Maailma on tyly. Mies on mieletön lyyrikko ja tarinankertoja, ja lyhyen kohtaamisen perusteella myös supermukava persoona!


Kolme asiaa, joita haluan tehdä lähitulevaisuudessa

Matkustella taas enemmän. Paljon on viitsimisestä kiinni, sillä en ole valmiiden pakettimatkojen ystävä. Haluan vertailla hintoja ja suunnitella aikatauluja, jotta ehdittäisiin käydä mahdollisimman paljon lyhyelläkin reissulla. Hassua, että opiskeluaikoina jolloin olin puolet köyhempi, reissasin huomattavasti enemmän kuin nykyään.




Ottaa uusia tatuointeja. Olen pitänyt paussia leimoista jo pari vuotta, aivan kuin huomaamatta. Aivan kuten matkustelun kohdalla, ajan varaaminen on vain viitsimisestä kiinni. Luottotatuoijani asuvat molemmat pohjoisessa, joten muuton myötä prosessi muuttui astetta monimutkaisemmaksi.

Saavuttaa salitavoitteeni. Tänä keväänä olen joutunut pitämään taukoa kuntosalista, mutta tavoitteeni ovat edelleen voimassa.



Kommentoi jos aiot itsekin ottaa osaa haasteeseen, lueskelen mielelläni muiden vastauksia!

Saatat tykätä myös näistä

Kommentit

  1. Kiva postaus!
    Pitäisi käydä tuolla keskitysleirimuseossa. Niin paljon lukenut ja katsonut dokumentteja.
    Mietin vastauksia tuossa itsekin ja itse asiassa olenkin tainnut tämän tapaisen vuoden sisään tehdä. Ei enää muista...😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei näitä kaikkia haasteita voi muistaa, kiertävät blogista blogiin vuosikausia 😆 suosittelen kyllä käymään paikassa vaikka mikään iloinen se ei todellakaan ole. Hieno asia että sitä osaa historiasta ei hyssytellä vaan jälkipolvetkin oppivat menneisyyden virheistä

      Poista

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kommentistasi! ♡