KATSOTTU: La Storia (2024)

Äitini suositteli minulle Yle Areenasta uutta draamasarjaa. Palkitun italialaiskirjailija Elsa Moranten vuonna 1974 julkaistuun kirjaan perustuva kahdeksanosainen sarja kertoo italialaisten elämästä toisen maailmansodan aikana sekä ajasta sen jälkeen kun täytyy aloittaa uuden elämän rakentaminen raunioille.


Tarinassa seurataan roomalaisen leskiäiti Idan (Jasmine Trinca) ja tämän kahden pojan selviytymistaistoa näinä epävarmuuden aikoina. Mussolinin henkilökultista ja fasismin sanomasta ikätovereidensa lailla hullaantunut 16-vuotias Nino (Francesco Zenga) saa pikkuveljen, Giuseppen (Mattia Basciani), keskellä sotavuosia. Ida kantaa synkkää salaisuutta "Useppen" isästä, eikä halua varsinkaan vanhemman poikansa saavan asiaa selville.


Natsi-Saksan mallin mukaisesti myös Italiassa astuivat voimaan rotulait, jolloin juutalaisten elämää alettiin rajoittamaan. Osittain juutalaista sukua oleva Ida pelkääkin perheensä turvallisuuden puolesta, sillä huhut natsien juutalaisiin kohdistamista hirmuteoista alkavat levitä. Kaikki eivät niihin kuitenkaan usko, vaan kuittaavat sen silkkana pelotteluna ja uskovat voivansa välttyä hankaluuksilta maksamalla.

Feministinen näkökulma korostuu hyvin seuratessa Idan vaiheita. Miesten johtamassa maailmassa nainen on ollut aina alakynnessä, oli kyse sitten oman elämän valinnoista tai kehon koskemattomuudesta. Tarinan naiset joutuvat olemaan varuillaan niin omien maanmiesten kuin saksalaisten sotilaidenkin kanssa.

Erityisesti lasten kohtalo sotien aikana surettaa. Maailman suurin vääryys onkin se, kun viattomat lapset joutuvat kärsimään aikuisten virheistä.


Fasismin aatteiden mukaan kasvatettu sukupolvi ei tiennyt muusta, eikä moni aikuinenkaan ymmärtänyt että kaiken sen isänmaallisen mahtipontisuuden takana on vain julma koneisto, jossa kansa on sodankäynnin väline. Aatteen vuoksi ollaan valmiita taistelemaan kunnes sota saapuu pommikoneineen kotikaupunkiin.

Sarjassa kuvataankin myös vastarintaliikkeen taistelua. Huono menestys sodassa ja väsymys sen aiheuttamiin ongelmiin saavat entiset fasismin kannattajatkin kääntymään sitä vastaan.



Kiinnostuin sarjasta kovasti heti kuultuani siitä, ja jo ennen ensimmäistä introa olin koukussa. Ensinnäkin, rakastan historiallisia draamoja. Toiseksi, tässä sarjassa puhutaan kaunista italian kieltä eikä väkisin englantia kansainvälisiä yleisöjä kosiskellen. Sarja on alusta loppuun laadukkaasti tehty, ja erityisesti Mattia Bascianin roolisuoritus pienenä Giuseppe-poikana on mielestäni aivan uskomaton.

Sarja on surumielinen, mutta kuitenkin todella kaunis ja toiveikas. Tarina herättää tunteita laidasta laitaan, ja saa jälleen kerran palaamaan saman ajatuksen äärelle: milloin alamme viimein oppia menneisyyden virheistä?


 

Kahdeksan jaksoa sisältävä sarja löytyy kokonaisuudessaan Yle Areenasta.

Saatat tykätä myös näistä

Kommentit

  1. Sarjan nimi jäi minulle jostain muistiin, kun se oli muuallakin suosituksissa. Mutta niin, katsomaan en ole kerinnyt. Historialliset sarjat kiinnostavat kyllä, joten jospa syksyä kohden. Toivottavasti ei ihan heti poistu areenasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin että tämä pysyy jonkun aikaa Areenassa, sen verran sitä on suitsutettu hyväksi sekä meillä että muualla maailmalla :) varoituksena, tämä on hyvin koukuttava ja sarjan joutuu ahmimaan!

      Poista
  2. Kiitos suosituksesta, näyttää jo trailerin perusteella hyvältä ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli todella hyvä sarja, alusta loppuun. Yleensä en välitä katsoa uudestaan kuin niitä harvoja ja valittuja, mutta tämän voisin katsoa joskus toisenkin kerran :) ja kirjana on pakko saada!

      Poista

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kommentistasi! ♡