Viihdyimme pari erittäin äksönintäytteistä päivää Joensuun maisemissakin siskoni ja tämän avopuolison luona. Edellisen kerran kävimme kyläilemässä viime kesänä osana roadtrippiämme. Kouvolasta on helppo matkata autollakin - kun lähtee ajamaan Lappeenrantaa kohti tietä 6 pitkin, voi rennosti ajaa samaa tietä perille asti!
Joensuu on kyllä sopivan kokoinen paikka pikaisen minireissun tekevälle turistille - piipahdimme muutamassa paikassa mitkä jäivät viimeksi käymättä, ja seuraavalle kerralle jäi se kasvitieteellinen jossa pitää ilmeisesti käydä ajan kanssa. Kaupungin parasta antia on kuitenkin vain olla ja vaellella jalkaisin jokimaisemia ihastellen!
Porvoon reissulta olen saanut taputeltua postaukseni tältä erää (riitti meinaan minullekin jo!) ja seuraavaksi olin käymässä kotikaupunkini matkailukohteiden esittelyn kimppuun, mutta Joensuun asukkien pyynnöstä vieraillaan tässä välissä vähän Pohjois-Karjalassakin!
Anssi Kasitonnin teos Suomen tuntemattomin runoilija (2013) aiheutti meissä pelonsekaista huvitusta. Pimeällä kulkiessa mielikuvitus pääsi kunnolla laukalle, ja ei kyllä käy kateeksi heitä joiden ikkunat ovat tätä patsasta kohti.
Joensuun kirkko oli kaunis sisältäkin. Koko katto oli koristeltu kukilla sun muilla köynnöksillä.
Vesikioski oli pakollinen pysähdyspaikka. Oli vaikea päättää otanko suolaista vai makeaa, ja päädyin lopulta jäälatteen ilman makusiirappia ja pullavohveliin kinuskikastikkeella ja suolapähkinöillä.
Taidekeskus Ahjossa oli esillä upeaa taidetta. Sanna Jokisen valokuva- ja taidenäyttely ALSin monet kasvot (30.7.-18.8.2024) oli vaikuttava.
Ulkona Ilosaaressa -festareilla näimme Miljoonasateen ja Coitus Int. 50 Revivalin lisäksi suosikkiyhtyeeni Eppu Normaalin.
Nautiskelimme lounasta Jokiasemalla. Merellinen aamupala näytti listalla todella herkulliselta, se täytyy myös päästä joku kerta testaamaan.
Lopuksi ne tärkeimmät. Tässä on Pieni. Valtava eli "Vallu" ei ollut tällä kertaa oikein kuvauksellisella tuulella, mutta Pieni poseerasi kameralle hänenkin puolestaan.
kuvat otti Sara-Liisa (@keskiviikkotorstailauantai)
Sain Saralta ja Ruutilta myöhäiseksi joululahjaksi tämän pienen Hello Kitty -repun johon kamerani mahtuu aivan täydellisesti! Löysin vastaavasti heille Vanhan Porvoon kauppakadulta jo joululahjan, olisi pitänyt ottaa se mukaan ja tuoda päinvastoin aikaisena lahjana.
kuvat otti Sara-Liisa (@keskiviikkotorstailauantai)
kuvan otti Sara-Liisa (@keskiviikkotorstailauantai)
Kävimme välillä alueen ulkopuolella nauttimassa pientä snackia ja juotavaa läheisessä kuppilassa. Laulaja ja lyriikkamestari Martti Syrjäkin käveli ohi terassin jolla istuimme; elämäni tilaisuus oli käsillä ja tulenkin muistamaan sen ikuisesti. Herra Syrjää kaiteen yli huhuillessani lennätin nimittäin puhelimeni äänekkäästi kolahtaen pitkin terassia. "Vielä joskus törmään sinuun ja tiedän mitä se tarkoittaa" - se tarkoittaa tasan sitä että sekoilen kuin en olisi koskaan tavannutkaan muita ihmisiä.
Ajelimme pitkin Rantakylää etsien kotimaisen elokuvateollisuuden yhden kaikkien aikojen parhaimman tuotoksen, Helmiä ja sikoja, kuvauspaikkoja.
kuvan otti Sara-Liisa (@keskiviikkotorstailauantai)
Onko Joensuu sinulle tuttu kaupunki?
Joensuu on jonkin verran tuttu kaupunki ja sellainen hyvän kokoinen. Olen viihtynyt käynneilläni, mutta tuota patsasta en ole käynyt katsomassa. On aika spooky! Mutta hieno!
VastaaPoistaJoensuu on juuri sopivan kokoinen, kaikki on aika lähellä niin helppo liikkua jos aikaa on rajoitetusti. Tämä teos löytyy Penttilänrannan asuinalueelta jokivarresta, jos joskus uskaltaudut tervehtimään patsasta! Tuo pimenevä ilta oli aivan täydellinen ajankohta käydä sitä katsomassa, mielikuvitus lähti aivan laukalle :D mitenhän asukkaat tuossa talossa saavat ikinä unen päästä kiinni..
Poista